Mielipiteet

Viikon kirje: Lähimmäinen

Kuka on lähimmäinen? Onko hän se, joka on niin lähellä, että häntä pystyy koskettamaan, vaikkei häntä tuntisikaan? Vai onko lähimmäinen läheiset ihmissuhteet; vanhemmat, sisarukset, lapset, isovanhemmat tai muut sukulaiset? Täytyykö lähimmäisen olla sukua? Entä he kenellä ei ole sukulaisia, ystäviä tai muita läheisiä, kuka on heidän lähimmäinen? Olenko minä kenenkään lähimmäinen?

Tätä kysyttiin jo aikoinaan Jeesukselta ja hän antoi vastauksen meidänkin hyvin tunteman Laupiaan samarialaisen vertauksessa. Jos me kaikki toimimme Laupiaan samarialaisen tavoin ja noudatetaan Jeesuksen antamia ohjeita toisten kohtaamisesta, olemme varmasti lähimmäisenä toinen toisillemme. Raamatussa sanotaan hyvin selkeästi lähimmäisen rakastamisesta, ei ainoastaan ystävien ja läheisten rakastamisesta. Jeesus käskee rakastamaan ja olemaan lähimmäisenä myös vihamiehille. Hänen mukaan ei ole mitään ihmeellistä rakastaa niitä ketkä rakastavat takaisin.

Jeesuksen ohje kuulostaa yksinkertaiselta, mutta onko käytäntö näin? Minun täytyy myöntää vajavaisuus, en aina kykene olemaan kaikille kanssaihmisilleni hyvä lähimmäinen. Uskon että kaltaisiani on monia. Itse en tiedä kuin kolmiyhteisen Jumalan, joka kykenee olemaan lähimmäisenä kaikille. Jeesus oli tekemisissä pahimpien syntisten kanssa ja Hän kohteli heitä kuin he olisivat olleet ylimystöä tai kunniavieraita. Jeesusta arvosteltiin siitä ja Hänen toimiaan paheksuttiin. Siitä huolimatta Hän oli heille vierellä kulkija. Siinä olisi meille kaikille paljon oppimista.

Kuinka oppisimme elämään kanssaihmistemme kanssa sillä tavoin, että osoittaisimme rakkautta ja vieraanvaraisuutta toinen toistamme kohtaan? Kuinka kohdella toista kuin kalleinta aarretta? Minusta oikeanlainen nöyryys voidaan käsittää olevan Jumalan tahdon etsimistä ja sen mukaan elämistä. Jos toimitaan näin, niin silloin emme voi olla huomioimatta kanssa ihmisiämme. Kun käsittää rakkauden Jumalan tarkoittamalla tavalla toteuttaa tärkeintä käskyä rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään kuin itseään. Ja vaikka ihmisenä on heikko niin Jumalan rakkaus on vahvaa ja kaiken ylittävää. Hän sallii erehdykset ja virheet toimissa kanssa ihmisten kanssa. Hänelle riittää, että yrittää parhaansa ja vaikka epäonnistuu hän antaa anteeksi ja rakastaa.

Kittilän seurakunnan diakonissa.