Paikallisuutiset

Onneksi porot ovat talveen lähdettäessä hyvässä kunnossa, tuumaa Kyrön poroisäntä Juuso Autto

Rospuuttotalvet haastavat porotaloutta

Isommat järvet ja Ounasjoki liplattavat yhä sulina, ja maata peittää jäänsekainen sohjolumi. Raattamassa pienistä erotuksista kerätyt porot odottavat aitauksessa siirtoa Ounasjoen itäpuolisille talvilaitumille. Seassa juoksee emänsä eväiden perässä vielä myöhään kesällä syntyneitä vasoja.

Kyrön paliskunnan poroisäntä Juuso Autto toteaa poroja katsoessaan, että porot ovat runsaan sienisyksyn johdosta pulskassa kunnossa. Siinä ne hyvät uutiset olivatkin, sillä talven sääolosuhteet näyttävät taas haastavilta. Poromiehet ovat liikkuneet maastossa moottorikelkoilla lokakuun puolivälistä saakka, mutta nyt alkaa olla siinä rajalla, että mönkijät pitää ottaa taas käyttöön porojen kokoamistöihin. Ojat ja vesikot ovat sateiden jäljiltä tulvassa, ja niitä on hankala ylittää. Kyrön paliskunnan vuodenkiertoon kuuluu Ounasjoen ylittäminen useaan otteeseen. Ensimmäinen isompi porotokka on uinut joen itäpuolelle onnistuneesti. Jäätä pitkin eivät ole vielä päässeet porot eivätkä poronhoitajat.

– Joku vahinko aina sattuu, kun joki on osittain jäässä ja sulana. Tänä vuonna joen taakse on hyvin vaikea päästä, ollaan kierretty yhteismettän tien kautta nyt, Autto sanoo.

Viime viikolla paliskunnan poroista oli käsitelty syyserotuksissa noin puolet, ja porotyöt olivat normaalitahdissa. Suurimmat erotukset on pidetty Puksuvaarassa Raattaman ja Tepaston välillä, kuten viime vuosikymmeninä on ollut tapana. Lisäksi jäljellä on pienempiä erotuksia, sellainen oli esimerkiksi viime viikonvaihteessa Pallastunturissa.

Talvierotukset, jossa luetaan vielä lukematta jääneet porot, pidetään tammi–helmikuussa Kapperan aidalla Puljutunturin pohjoispuolella. Samalla suunnalla ovat paliskunnan tärkeimmät talvilaitumet. Siellä porot kaivavat jäkälää nälkäänsä. Viime talvena porojen ja jäkälän välissä oli esteenä yli metrinen lumivaippa, ja sulaan maahan tullut lumi aiheutti maan homehtumista. Tämä johti koko talven jatkuneeseen lisäruokintaan.

– Se on järjettömän kallista ja syö tuottoa paljon. Porot oli viime syksynä laihat, ja tuli kauhea talvi. Se jouvutti sitä, että piti ruokkia aikasin ja lujasti, Autto kertoo.

Ruokintaa jatkettiin aina toukokuun puoliväliin saakka, sillä hankia riitti pitkälle kevääseen.

Tänä talvena lähtökohdat näyttäisivät olevan erilaiset.

– Maassa on luja jääkerros, joka ois saanu sulaa.

Toissa talvena lumi tuli vasta joulukuussa ja se myös lähti aikaisin. Se oli Autton mukaan hyvä talvi poroille, sillä eläimet saivat kaivettua ruokansa koko talven ajan. Niin sanottuna tavallisena vuotena, jos sellaisia vielä on, poroille viedään maastoon heinää lähinnä tammikuussa.

Kelin lisäksi porotöihin vaikuttaa oleellisesti lihan kysyntä. Autto kertoo, että keväällä lihan myynti hiipui nopeasti, kun yhteiskunta meni kiinni.

– Lihakauppa on ollut varovaisempaa, mutta kesällä ja syksyllä parani vähän.

Valtaosa paliskunnan poronlihasta jää Raattamaan. Autton isä omistaa poronlihan tukkumyyntiliike Levi Foodin, ja raattamalainen Arctifood jalostaa poronlihaa tuotteiksi.

Menekkiin vaikuttaa myös se, että Autton mukaan vasoja on kesän aikana kadonnut paljon. Yksi syy voi hänen mukaansa olla vaikea räkkä, ja myös pedot ottavat omansa. Karhun tappamia poroja löydettiin maastosta aiempaa enemmän, kun yhä useampi poro on kantanut mukanaan tutkaa.

Koronavirukselta suojautuminen näkyy myös porotaloudessa, ja esimerkiksi Paliskuntain yhdistys on antanut poronhoitajille yleisiä toimintaohjeita. Erityisesti teurastamoiden ja lihanleikkaamoiden hygieniaan kehotetaan kiinnittämään huomiota, koska tauti on maailmalla levinnyt useissa teurastamoissa.

Kyrön paliskunta kuuluu Muonion ohella Pallastunturin merkkipiiriin. Paliskunnassa saa olla enintään 3500 poroa.

Alkavan talven poronlihan menekki on kysymysmerkki myös Paliskuntain yhdistyksessä. Toiminnanjohtaja Anne Ollila kertoo, että kaikilla paliskunnilla ei ole kauppoja sovittuna, ja menekki vaihtelee harvinaisen paljon alueittain.

– Se riippuu, mihin kelläkin tuotteet ovat menneet. Matkailukohteetkin ovat niin erilaisia. Kuusamossa menekkiä on erikoisenkin paljon, kun se on kotimaan matkailun ydinaluetta. Toisaalta taas kansainvälisen matkailun alueella tilanne on vaikea.

Ollilan mukaan kuluttajamyynin eteen on tehty nyt paljon töitä, ja se näyttäisi toimivan.

– Tilannetta on mahdotonta arvioida vielä. Talvestakaan ei vielä osaa sanoa. Pohjoisessa lumi tuli lämpimään maahan.

Ollila kertoo, että porotalouden tilanteeseen ei ole ainakaan toistaiseksi saatu päätöksiä uusista tukimuodoista valtion taholta.

– Kovasti kyllä ymmärretään ja pahoitellaan tilannetta, Ollila sanoo.

”Porot oli viime syksynä laihat, ja tuli kauhea talvi.

Edessä pitkä toipuminen

Viime talven sää-, lumi- ja luonnonolosuhteet olivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän selvityksen mukaan porotaloudelle erityisen vaikeat. Talvea edelsi kolea ja lähes sienetön syksy, minkä vuoksi porojen kunto oli monissa paliskunnissa tavallista huonompi jo ennen talven tuloa. Paliskunnille tehdyn kyselyn mukaan tehostettu lisäruokinta ja poronhoitotyöt nostivat poronhoidon kustannukset talven aikana 80−90 prosenttia tavanomaista korkeammiksi.

Erikoistutkija Jouko Kumpula Lukesta arvioi, että siitosporojen menetykset ja alentunut vasatuotto heikentävät todennäköisesti merkittävästi poronhoitajien tuloja meneillään olevalla teurastuskaudella.

Lumi- ja kaivuolosuhteita sekä niiden vaikutusta porojen ravinnonsaantiin selvitettiin viidessä paliskunnassa tehdyillä mittauksilla. Lisäksi Ilmatieteen laitoksen aineistojen avulla tutkittiin, miten talven 2019−2020 sää- ja lumiolosuhteet poikkesivat edellisten kymmenen vuoden vastaavista olosuhteista. Paliskunnille tehdyllä kyselytutkimuksella selvitettiin muun muassa porojen ravinnonhankintaa ja ruokintaa sekä porohävikkiä. Kyselytutkimus tuotti arviot ja ennakkotietoa porohävikin ja teurastuoton määristä.

Talvilaidunalueilla maaliskuussa 2020 tehdyt mittaukset osoittivat, että lumipeite oli poikkeuksellisen paksu, lumessa oli kovia pohja- ja välikerroksia ja syystalvella syntynyttä maajäätä. Lumen alla olevassa kasvillisuudessa oli todennäköisesti myös syksyllä ja syystalvella muodostuneita homesieniä. Porot olivat joko lopettaneet ravinnon kaivun tai kaivoivat satunnaisesti ja pyrkivät laiduntamaan puilla kasvavia luppo- ja muita jäkäliä.

Ilmatieteen laitoksen aineistojen perusteella pysyvä, paksu lumipeite satoi syksyllä 2019 maahan lähes koko poronhoitoalueella tavanomaista aikaisemmin. Syystalvella esiintyi myös suojasäitä, joiden seurauksena lumeen ja maan pintaan muodostui kovia jää- ja lumikerroksia. Kylmän kevään vuoksi paksu lumipeite suli lähes kuukautta normaalia myöhemmin.

Vaikeat olosuhteet pakottivat paliskunnat tehostamaan porojen talviruokintaa ja poronhoitotöitä. Paliskuntien mukaan tehostetusta ruokinnasta huolimatta noin puolet poroista oli tavallista huonokuntoisempia. Poroissa havaittiin myös erilaisia sairauksia 60 prosentissa kyselyyn vastanneista paliskunnista. Näissä paliskunnissa arvioitiin menehtyneen yhteensä lähes 15 000 poroa.

− Erityisesti useissa poronhoitoalueen pohjoisosan paliskunnissa poroja kuoli todennäköisesti paljon vaikean talven seurauksena, Kumpula arvioi.

Teurastuskauden vasaprosentin paliskunnat arvioivat putoavan keskimäärin noin 45 prosenttiin ja teuraiden määrän jäävän noin 66 prosenttiin aikaisempien kolmen teurastuskauden määristä.

Siitosporojen menetykset ja vasatuoton putoaminen todennäköisesti vähentävät markkinoille tulevan poronlihan määrää ja pudottavat poronhoitajien tuloja poronhoitovuonna 2020−2021. Koska päättynyt talvi aiheutti myös huomattavan kustannusten nousun, tulojen merkittävä putoaminen tulevana teurastuskautena ja pidemmälläkin aikavälillä merkitsee todennäköisesti taloudellisten vaikeuksien kasaantumista porotaloudessa.

− Poikkeukselliset luonnonolot ja taloudelliset vaikeudet myös kuormittavat poronhoitajien hyvinvointia ja jaksamista. Paliskunnissa arvioidaan, että toipuminen poikkeuksellisesta talvesta on hidasta, kertoo tutkija Mikko Jokinen Lukesta.