Muualta Lapista

Pohjoisen nuoret joutuvat yhä valitsemaan identiteettinsä ja kotipaikkansa väliltä – kestävä kehitys tarkoittaa myös eriarvoisuuden vähentämistä

Sompio-lehti juhlistaa Sodankylän ensimmäistä Pride-tapahtumaa juttupaketilla. Ensimmäinen haastateltava on Pride-järjestelyissä mukana oleva Lapin liiton kestävän kehityksen asiantuntija Hanna-Leena Pesonen.

– Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sen tarpeellisempaa on puhua yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Erityisesti nuoret joutuvat yhä valitsemaan oman identiteettinsä ja oman kotipaikkansa välillä, sanoo Hanna-Leena Pesonen.

Käytännössä Pesosen sanoma tarkoittaa sitä, että nuori, jonka seksuaali-identiteetti on muu kuin hetero, joutuu yhä muuttamaan pois pohjoisesta, jos hän haluaa elää seksuaali-identiteettinsä mukaista elämää joutumatta kohtamaan eriarvoista kohtelua.

Hanna-Leena Pesonen on mukana järjestämässä Sodankylän ensimmäistä Pride-tapahtumaa, joka huipentuu lauantaina 15. kesäkuuta järjestettävään kulkueeseen ja piknik-tapahtumaan kirkkopuistossa.

Eriarvoisuuden vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Kestävän kehityksen asiantuntija edistää näitä tärkeitä tavoitteita myös vapaa-ajallaan talkoillen tapahtuman järjestelyissä.

– Pride sinällään edistää eriarvoisuuden vähentämistä ja se myös tarjoaa kestävän kehityksen näkökulmasta mahdollisuuden lisätä tietoisuutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista ja haasteista sekä yhdistää ihmisiä ja luoda yhteisöllisyyttä, mikä on olennaista myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, Hanna-Leena Pesonen sanoo.

Hän näkemyksensä on, että Suomen ajatellaan olevan varsin tasa-arvoinen maa, mikä pitää paikkaansa lainsäädännön tasolla, mutta muutostarpeita on. Valtavirrasta poikkeava sukupuoli- tai seksuaali-identiteetti nähdään usein vain pelkästään seksuaalisuuteen liittyvänä ilmiönä, vaikka kyse on ihmisen kokonaisvaltaisesta olemassaolosta.

– Niin kauan kuin asioista ei puhuta, muutosta ei saada aikaan. Tutkimusten mukaan on niin, että ihmiset, jotka tuntevat esimerkiksi trans-vihaa, eivät useinkaan tunne yhtään trans-ihmistä. Kun he tutustuvat tällaisiin ihmisiin, viha vähenee, koska he huomaavat, että pride-genreen kuuluvat ihmiset ovat aivan tavallisia ihmisiä.

Sodankylän Pride -tapahtuman Pesonen näkee tilaisuutena kannustaa yrityksiä ja organisaatioita osallistumaan Pride-toimintaan ja sitä kautta näyttämään, että yritys seisoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien tukena ja samalla tämä myös kannustaa yritystä tekoihin.

Yritysten ja julkisten organisaatioiden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat Hanna-Leena Pesonen nimeää keinoiksi viedä pride-asiaa eteenpäin.

– Kun suunnitelmat tehdään sydämellä, todella asioita myös työyhteisössä miettien, eikä jostakin valmista pohjaa kopioiden, silloin suunnitelmien avulla voidaan saada jotakin myös aikaiseksi. Esimerkiksi monissa matkailuyrityksissä näitä asioista on mietitty kestävän kehityksen ohjelman laatimisen yhteydessä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-asioiden huomioiminen toiminnassa on myös rekrytointi- ja kilpailuvaltti, kun toiminta tehdään myös näkyväksi. Käytännössä nämä asiat voivat näkyä esimerkiksi wc-tilojen suunnittelussa ja siinä, miten erilaiset ihmiset kohdataan työyhteisössä, miten tavoitteista viestitään sekä siinä, millaiseen toimintaan työyhteisöä kannustetaan ja mitä ei hyväksytä.