Urheilu

Pienellä erämaasalilla nostettiin Suomen ennätyksiä urakalla: katso videot ja kuvat ennätystalkoista!

Hannes Keskitalo liikutti kilpailun painavimmat raudat. Hän tempaisi ja työnsi ilmaan yhteensä 330 kiloa. Kuva: Eva Kaján

Tuleetuleetuleetuleetulee! Valmentaja Ari Moilanen kannustaa Torbjørn Russellia puskemaan vielä lisää, ja poika tottelee. 60 kiloa nousee suorille käsille ja tuomari Janne Ollonen antaa helpottavan käskyn laskea painot. Painot mässähtävät Lainiosalin lattialle ja nostaja kävelee tyytyväisenä virnuillen takahuoneeseen.

Kittilän ensimmäinen painonnostokilpailu miesmuistiin pidettiin sunnuntaina Kallon Lainiosalissa. Kansalliseen kilpailuun ilmoittautui vajaat parikymmentä nostajaa. Samalla juhlistettiin salin isännän Heikki Keskitalon kuusikymppisiä.

Lainiosali tunnetaan painonnostopiireissä Heikki Keskitalon poikien Hannes ja Hanno Keskitalon harjoittelupaikkana. Suomen mestari ja EM-kisoissakin pärjännyt 26-vuotias Hannes on kirjauttanut lukuisia Suomen ennätyksiä ja hän oli viime vuoden Suomen ykkösnostaja kaikki painoluokat huomioiden. Nuorempi veli Hanno on maan lupaavimpia alle 20-vuotiaita nostajia. Hän kilpailee raskaimmassa eli yli 109-kiloisten sarjassa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kallossa rautaa liikutti monta eritasoista nostajaa. Painohaitari oli suuri, alle 40-kiloisesta Wilhelmiina Juntista yli 130-kiloiseen Hanno Keskitaloon. Kokemustakin oli monen tasoista. Osa kilpaili ensimmäistä kertaa, osa oli jo Masters-sarjassa eli yli 35-vuotiaita.

Meritoitunein nostaja oli EM-mitaliakin hätyytellyt talon oma poika Hannes Keskitalo. Hän vastasi myös kisan suurimmasta yksittäisestä nostosta. Hän työnsi kotikylän yleisön edessä ilmaan 190 kiloa.

– Jonain vuonna täällä vielä nostetaan 200 kiloakin, lupasi Heikki Keskitalo.

Keskitalon haaveena on nähdä salilla vielä maailmanennätyskin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Joskus saamme sen tasoisen nostajan tänne.

Sali ja nostopaikka on rakennettu vanhaan pirttiin, jossa Keskitalon isoisä, Hannekseksikin kutsuttu Johannes Keskitalo aikoinaan syntyi. Aivan sellaisenaan vanha rakennus ei tietenkään painonnostajia kestä. Nostolavan alle on valettu betonia ja rakennuksen seiniäkin on pitänyt remontoida painojen ryskäämisen kestäviksi.

Sali on myös varmasti Suomen ainoa, jossa on räsymattoja latialla ja vanha seinäkello tikittämässä.

Painonnosto jakaantuu kahteen osa-alueeseen, tempaukseen ja työntöön. Tempauksessa paino pitää nostaa suoraan suorille käsille, työnnössä paino nostetaan ensin rinnalle ja siitä suorille käsille. Suorituksen arvioivat kolme tuomaria, jotka nostavat valkoisen taulun hyväksynnän merkiksi tai punaisen hylätyn suorituksen vuoksi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Nostajalla on minuutti aikaa aloittaa suoritus siitä, kun painot ovat paikallaan. Kuva: Eva Kaján
Tuomarien valkoiset laikat tarkoittavat hyväksyttyä nostoa. Hanno Keskitalo tuulettaa. Kuva: Eva Kaján

Lainio Classicin kilpailunjohtaja ja kisan kuuluttaja Harri Norberg on itsekin lajin pitkäaikaisia harrastajia, joka kilpailee edelleen ikämiesluokissa. Hän korostaa, että painonnosto on pitkälti myös tekniikkalaji: paino kannattaa saada nousemaan ilmaan lyhintä reittiä eli mahdollisimman lähellä kroppaa.

Norberg vinkkaa seuraamaan, kuinka helpolta nosto näyttää. Jos se näyttää lajiin vihkiytymättömän silmään helpon oloiselta, se todennäköisesti on teknisesti hyvä nosto.

Heikki Keskitalo puhuu samasta asiasta käyttäen sanaa rytmi. Kun paino nousee rytmikkäästi, nostaminen toimii.

Painonnostajat opettelevat jo turvallisuudenkin nimissä oikean tekniikan lukuisilla toistoilla nuoressa iässä. Ensimmäisessä nostoryhmässä kilpailleet nuorimmat ja keveimmät nostajat nostivatkin hyvin huolellisen ja puhtaan näköisesti. Painoa tangossa oli silti lähes jokaisella nostajalla vähintään oman painonsa verran.

Kilpailussa suoritetaan sekä tempaus että nosto. Molemmissa nostotavoissa on jokaisella kilpailijalla kolme yritystä, jotka suoritetaan vuorotellen. Painoja saa lisätä toiseen ja kolmanteen yritykseen.

Katso videolta, kun Hannes Keskitalo työntää ilmaan 190 kiloa isoisoisänsä ja kaimansa Hannes Keskitalon kunniaksi:

Video: Anssi Tapio

Pikkuveli Hanno Keskitalo näyttää omaa osaamistaan: 151 kilon tempaisu on ikäluokan Suomen ennätys

Video: Anssi Tapio

Ensimmäinen Lainio Classic oli tulosten puolelta menestys. Suomen ennätyksiä rikottiin Kallon sunnuntaissa yhteensä kuusi. Talon ensimmäisen SE:n teki 15-vuotias Kai Ollonen, joka työnsi ilmaan 101 kiloa. Se on alle 61-kiloisten Suomen ennätys ikäluokassaan.

Reilut 55 kiloa painava Ollonen pitää ennätystä myös alemmassa painoluokassa ja työnsi nyt lähes kaksi kertaa oman painonsa verran.

Katso videolta, kuinka sata kiloa nousee ilmaan voimasanojen siivittämänä

Video: Anssi Tapio

Seuraavaksi ennätyksen ennätti tekemään Hanno Keskitalo, joka tempaisi 151 kiloa. Se on yli 109-kiloisten alle 20-vuotiaiden Suomen ennätys. Keskitalo teki myös tempaisun ja työnnön yhteistuloksessa ennätyksen, 326 kiloa.

Hanno Keskitalo teki Suomen ennätyksen tempauksessa ja yhteistuloksessa. Yli 109-kiloisten alle 20-vuotiaiden uusi ennätys on tempauksessa 151 kiloa ja yhteistuloksessa 326 kiloa. Kuva: Eva Kaján

Kolmas Lainiosalilla esiintynyt ennätysmies on Konsta Suoniemi. Hän teki M20/23-sarjan Suomen ennätyksen alle 96-kiloisissa niin tempauksessa, työnnössä kuin yhteistuloksessakin. Tempaustulos oli 140 kiloa, työntötulos 170 kiloa ja yhteistulos siis 310 kiloa.

Konsta Suoniemikin pisti Suomen ennätyksiä palasiksi. Hän nosti M20/23-sarjan alle 96-kiloisten ennätyksen tempauksessa, työnnössä sekä yhteistuloksessa. Uusi ennätys on 310 kiloa. Kuva: Eva Kaján
Kakkosryhmän nostajat lämmittelivät ja keskittyivät omaa suoritustaan odottaessaan. Kuva: Eva Kaján
Kai Ollonen painaa 55 kiloa, mutta työnsi 61-kiloisten Suomen ennätyksen, 101 kiloa. Ollonen on iästään huolimatta Suomen parhaita yleisessäkin sarjassa. Kuva: Eva Kaján
Sinnikäs Torbjørn Russell oli yleisön suosikkeja. Kuva: Eva Kaján
Amalia Kujala lämmitteli pienillä painoilla omaa suoritustaan varten. Kuva: Eva Kaján

Painonnosto on tekniikkalaji, todistaa 40-kiloisten sarjan Wilhelmiina Juntto videolla

Video: Anssi Tapio

Lainiosali on Heikki Keskitalon luomus. Hänen poikansa Hannes ja Hanno ovat nousseet Suomen ja Euroopan huipulle suvun pihapiiriin rakennetulta salilta. Kuva: Eva Kaján

Painonnostoa vai voimanostoa?

Painonnostokilpailuissa pyritään nostamaan mahdollisimman raskaat, tangossa olevat painot kahdella eri tekniikalla, tempauksella ja työnnöllä.

Tempauksessa tanko pitää nostaa suorille käsille punnertamatta käsillä ja ilman pysäytyksiä. Kun nostajalla on tanko suorilla käsillä ja jalkaterät hartioiden leveydellä sekä rinnakkain, tempaus on suoritettu.

Työnnössä nostetaan ensin tanko rinnalle yhdellä liikkeellä ja sen jälkeen työnnetään tanko ylös. Ennen ylöstyöntämistä tangon pitää olla paikallaan tärisemättä ja työntäessä nostaja liikkuu tangon alle.

Painonnosto on olympialaji.

Painonnosto ja voimanosto menevät usein lajia harrastamattomilla sekaisin. Voimanostossa on kolme nostomuotoa, jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastaveto. Voimanosto ei ole olympialaji.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä