Ihmiset

Opiskelijaprojektissa koettiin Fado-iltoja ja revontulia

Lapin lumilta Portugalin hiekoille

From snow dunes to sand dunes -projekti alkoi noin kaksi vuotta sitten, mutta koronan takia se keskeytettiin. Projektia jatkettiin viime syksynä, jolloin siihen haki uusia opiskelijoita mukaan. Hakuajan jälkeen toiminta aloitettiin valmistautumalla liikkuvuusjaksoihin ja tutustumalla portugalilaisiin opiskelijoihin sekä opettajiin.

Projektin aiheena oli kulttuuriperintö, joka voidaan jakaa neljään osaan: aineellinen, aineeton, luonto ja digitaalinen kulttuuri. Näitä ovat esimerkiksi rakennukset, ruoka, musiikki, luonto ja uskonto. Projektissa suomalaisia oli 15 oppilasta ja kolme opettajaa, portugalilaisia oli 16 oppilasta ja neljä opettajaa.

Maaliskuun puolivälissä portugalilaiset opiskelijat tulivat Suomeen viikoksi, ja esittelimme heille meidän kulttuuria ja kierreltiin monen tunnetun taiteilijan gallerioita ja suosittuja nähtävyyksiä. Kun portugalilaiset lähtivät Suomesta, aloimme valmistella lähtöä viikoksi Portugaliin ja pidimme Teams-meettejä ja suunnittelimme ohjelmia ja aikatauluja. Huhtikuussa pääsiäisen jälkeen suomalaiset lähtivät Portugaliin viikoksi ja portugalilaiset esittelivät meille kulttuuriaan, hienoja nähtävyyksiä ja ruokia.

Koko projektin aikana oppilaat ovat keränneet materiaalia, tietoja ja kuvia e-kirjaa varten, mikä on projektin lopputyö. Siihen kerätään koko projektin aikana kertyneet materiaalit. Suomalaiset ovat pitäneet myös blogia liikkuvuusjaksoista.

Erasmus+ -projekti oli hyvin mielenkiintoinen kokonaisuus. Nykyisillä yhteydenpito-ohjelmilla saattoi tutustua toisiin opiskelijoihin ja heidän tekemiin esityksiin myös virtuaalisesti Twinspacessa ja Teams-tapaamisissa.

Portugalilaisten vierailu Lappiin osui lämpimän jakson jälkeen, ja maisema ei ollut parhaassa edustuskunnossa, mutta sitä he eivät huomanneet. Joku kommentoi, että maisema on kuin jouluelokuvasta, vaikka itse näin vain likaista lunta tienvierillä. Liukasta oli kulkea jalkaisin, ja osa portugalilaisista ihmetteli, kuinka on mahdollista liikkua jäisillä pinnoilla. Silloin oli kuitenkin aurinkoista ja kirkasta niin, että viikolle osui onneksi revontulet. Hiihtäminen, pulkkailu ja koiravaljakkoajelut kuuluivat tietenkin ohjelmaan, ja niistä portugalilaiset pitivät kovasti. Mielenpainuvimpiin ohjelmiin kuuluivat myös laskiaisen vietto pulkkamäkineen, hernekeittoineen ja laskiaispullineen, lumikenkäily, lumenveisto sekä ikimuistoinen tunnelma, kun vierailimme Pöntsössä galleria Raekalliossa, jossa isäntä soitti mandoliinilla muun muassa Portugalin huhtikuuta.

Matka Euroopan koilliskulmasta lounaiskulmaan ja toisinkinpäin vie koko päivän, mutta siirtymä muistuttaa hyvin maantieteellisestä välimatkasta, mikä välillä nettitapaamisissa unohtuu.

Lumentäyteisen talven jälkeen oli virkistävää saapua avoimen veden ääreen Atlantin rannalle. Vila Nova de Milfontes oli oikein sopiva tutustumiskohde. Atlantin rannikko on monimuotoinen rantaviivaltaan ja merenkäynti vaikuttavaa kunnon maininkeineen. Näin keväällä turistisesonki on vasta aluillaan. Rannikkoa pitkin kulkevilla vaellusreiteillä oli jo hyvinkin muitakin turisteja meidän lisäksi. Rota Vicentinaa kuljimme hyvin vaihtelevissa olosuhteissa kasvillisuuden seassa ja karuilla kankailla. Välillä sai tarpoa pehmeässä hiekassa ihan kunnolla. Merinäköalat olivat huikaisevia.

Musiikkiperinteestä vaikuttavin oli perinteinen portugalilainen fado-esitys. Ja vaikka sanoja ei ymmärrä, niin esityksen tunneilmaisu vakuuttaa. Fado-illan tauolla oli tarjolla paikallisia herkkuja, kuten erilaisia salameja ja vuohenjuustoja. Niitä saatiin maistella muinakin hetkinä. Paikalliset keitot ja hyvä leipä maistuivat myös viikon aikana. Parasta oli kuitenkin appelsiinit niin mehuksi tuorepuristettuna kuin jälkiruokana naposteltuna.

Jälkeenpäin mietittynä yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli, kun pääsimme Odemiraan juhlimaan Neilikkavallankumouksen vuosipäivää. Kaupungin aukiolla kaikuivat Grândola, Vila Morena ja kansallislaulu A portuguesa. Ne olivat vaikuttavia kokemuksia lipunnostoineen ja punaisine neilikoineen.

Koko projektin parasta antia on kuitenkin uusiin ihmisiin tutustuminen. Hienoa, kuinka eri ikäiset, erilaisista taustoista tulevat ja eritasoisen kielitaidon omaavat ihmiset kommunikoivat keskenään.

Julia Kantola , Lauri Lehmuslehti ja Taru Raita

Kirjoittajat ovat Lapin koulutuskeskus REDUn opiskelijoita.

Keväistä kulttuurivaihtoa

Erasmus+ From snow dunes to sand dunes – cultural diversity across the Europe From NE to SW -hanke on Euroopan komission rahoittama kahden koulun välinen liikkuvuushanke.

Hanketta haettiin keväällä 2019 ja rahoituspäätös saatiin syksyllä 2019. Hanke sai 65 000 euroa.

Projektin teemana oli kulttuuriperintö, ja osallistujien tarkoituksena oli tutustua kulttuuriperintöön ja kultturien erilaisuuteen Suomessa ja Portugalissa. REDUn lisäksi projektiin osalistui Cólegio de Nossa Senhora da Graca.

REDUsta mukana oli opiskeliljoita ja opettajia Sodankylästä ja Kittilästä. Kumppanikoulu sijaitsee Vila Nova de Milfontesissa.

Alkuperäisenä tarkoituksena oli liikkua kymmenen hengen ryhmissä kahden vuoden ajan, mutta keväällä 2020 liikkuvuudet jouduttiin perumaan maailmanlaajuisen pandemian vuoksi. Lopulta keväällä 2022 liikkuvuudet toteutettiin suuremmissa ryhmissä. Osa ohjelmasta järjestettiin virtuaalisesti.

Projektin tuotos on e-kirja projektista.

Lisätietoa: https://fromsnowdunestosanddunes.wordpress.com.