Paikallisuutiset

Lämpöä metsästä — kotimaisella energiapuulla on kysyntää

Sodankyläntien varressa olevalla Pikkumustavaaranlehdon alueella yksi hakkuupäällä oleva monitoimikone sekä giljotiinikouralla varustettu kaivinkone noukkivat pystyssä olevia puita ja niiden jäljillä liikkuva metsätraktori kerää maassa olevat puut peräkärryyn.

Työmaasta näköetäisyydellä sijaitsevan nuotion ympärille kerääntynyt miesjoukko keskustelee näkemästään nauttien samalla tarjolla olevista nokipannukahvista, munkeista ja grillimakkaroista.

Eletään huhtikuun puoltaväliä ja meneillään on Pirkkalassa pääpaikkaansa pitävän, mutta koko maahan energiapuuta ja muita kiinteitä polttoaineita toimittavan Metsän Woima Oy:n hakkuunäytös.

– Lapissa on paljon aikanaan vajaatuottoisten alueiden kunnostamiseen tarkoitetulla Lapin lailla uudistettuja, mutta hoitamattomia nuoria metsiä. Niihin on nyt tarve saada hoito- ja harvennushakkuut käyntiin, jotta metsät saadaan järeytymään tukkimetsiksi. Fossiilisten ja turpeen käytön loputtua pyrimme turvaamaan energiatuotannon kotimaisella puulla, Metsän Woima Oy:n metsäjohtaja Heikki Vesteri kertoo.

– Tämän hetkinen hakepuun saanti on ollut hyvää koska hakkuihin ryhtyviä nuorten metsien omistajia tuetaan Metka-tuella 300 euroa hehtaarilta. Tukea saadakseen puun minimipoistuma tulee olla 25 kuutiota hehtaarilta. Metsään jäävän puuston pituus tulee olla havupuulla enintään 12 metriä ja lehtipuulla 15 metriä, Metsän Woima Oy:n metsäasiantuntija Juha Huttunen muistuttaa.

Kotimaisen puun kysyntä on tällä hetkellä voimakasta. Juha Huttunen

Metsän Woiman tämän kertainen työkohde sisältää 75 vuotta vanhaa havupuuvaltaista sekametsää ja 20-vuotiasta nuorta metsää. Puuta 26 hehtaarin alueelta tulee noin 650 kuutiota, mikä on alueen kokoon nähden pieni määrä.

Noin 5–10 prosenttia alueen puusta menee sahatukeiksi loppujen päätyessä Kittilän Aluelämpö Oy:n lämpölaitokselle. Hakkuutähteet jätetään pienen kertymän vuoksi maan ravinnoksi.

Haketetuskuivia kaadetut puut ovat neulasten tiputtua ja tuhkana loppuvuoteen mennessä.

– Jotkut polttolaitokset kuljettavat puut metsästä, mutta täällä pyritään hakettamaan paikanpäällä. Kotimaisen puun kysyntä on tällä hetkellä voimakasta, Huttunen toteaa.

– Esimerkkinä tästä käy Kemin Metsä Fibren uusi biotuotetehdas, joka käyttää noin 7,6 miljoonaa kuutiota puuta vuosittain. Tehtaan massiivisesta käyttöasteesta kertoo se, että tehtaalle saapuu noin 180 tukkirekallista puuta päivittäin.

Yksityisen omistuksessa oleva Pikkumustavaaranlehdon palsta hakataan noin kahdessa viikossa. Hehtaarin alue tehdään päätehakkuuna ja loput 25 hehtaaria harvennuksena. Hakkuusta vastaavat kittiläläinen Petri Junttila ja virolainen motoyritys. Puun haketuksen hoitaa Antti Huilaja.

Ilman metsätaloutta Suomen talous keikahtaisi heti nurin. Metsä on Suomelle sama asia kuin öljyvarat Norjalle. Heikki Vesteri

Kittilän alueelta Metsän Woima ostaa puuta vuodessa noin kymmenentuhatta kuutiota, mikä on kunnan kokoon nähden keskiluokkaa.

– Energiapuun hinta on noussut kuitupuun tasolle. Hintaan vaikuttaa muun muassa hakattavan kohteen sijainti ja ajomatkat, Huttunen kertoo.

– Ilman metsätaloutta Suomen talous keikahtaisi heti nurin. Metsä on Suomelle sama asia kuin öljyvarat Norjalle. Energiapuun tekemisellä saadaan metsät kuntoon, lämpölaitoksiin kotimaista energiaa, toimeentuloa omistajille ja työntekijöille sekä sidottua hiilidioksidia, Vesteri luettelee.

Metsän Woima Oy järjestää hakkuunäytöksiä alueittain 1–2 kertaa vuodessa. Pikkumustavaaranlehdossa hakkuihin tutustui päivän aikana noin 50 henkilöä.

Varsinaisia puukauppoja ei paikalla syntynyt, mutta uusia potentiaalisia kohteita tuli kävijöiden kautta esiin.

– Tilaisuus on suunnattu maanomistajille, joille haluamme kertoa tämän olevan yhden mahdollisuuden metsien hoitoon ja puun hyötykäyttöön, Juha Huttunen sanoo.

Kelontekemästä moottorikelkalla paikalle saapunut Jouni Junttila on hakkuunäytöksessä ensimmäistä kertaa.

Hän toivoisi vastaavia tilaisuuksia järjestettävän nykyistä useammin ja useissa eri paikoissa.

Itsekin metsää omistava Junttila vertaa vuosikymmenten takaista puun korjuuta nykyisiin menetelmiin ja toteaa metsäkoneilla tapahtuvien hakkuiden suurimman työn olevan ehkä koneiden paikalle tuominen ja pois kuljettaminen.

– Nykyisin ei kestä isommankaan alueen hakkuut pitkään. Minulla ei ole nyt palstoillani metsänhoidollisia tarpeita. Enemmän nämä puut tuottavat omistajalleen hakattuna kuin, että ovat täällä.

Meillä on varajärjestelminä turve ja öljy mutta niihin ei tarvinnut turvautua. Pekka Tennivaara

Kaukolämpöyhtiö Kittilän Aluelämpö Oy:n Pekka Tennivaara kertoo kolmisen vuotta sitten käyttöön otetun uuden lämpölaitoksen avulla lämpiävän kunnassa noin 170 kiinteistöä, joista kutakuinkin puolet on omakotitaloja ja loput kunnan rakennuksia, liikekeskuksia ja rivi- ja kerrostaloja.

Energiapuuta lämpölaitoksessa palaa vuositasolla noin 20 tuhatta kiintokuutiota, mikä tarkoittaa 400 rekkakuormallista haketta.

– Poikkeuksellisen kylmä talvi ei lisännyt menekkiä merkittävästi. Meillä on varajärjestelminä turve ja öljy mutta niihin ei tarvinnut turvautua, Tennivaara toteaa.

– Energiapuuta on kyllä saatavilla, mutta hinta on noussut melkein puolella. Arvelen asian johtuvan metsähakkeen käytön lisääntymisestä, Kemin uudesta biotuotetehtaasta ja Venäjän kaupan sulkeuduttua itärajan läheisyydessä olevien puun toimittajien siirtymisestä sisämaahan.

Kaikki Kittilän lämpölaitoksessa poltettava puu on peräisin lähialueilta ja Tennivaara uskoo näin olevan jatkossakin.

– Lähialueilla riittää puuta kunhan saadaan metsänomistajia aktivoitua hoitamaan metsiään.