Paikallisuutiset

Hirvet tarkempaan hyötykäyttöön — saaliseläinten nahat kerätään tänä syksynä kootusti talteen

Kittilän metsiin suuntaa perjantaina alkavaan hirvenpyyntiin tänä syksynä noin sata seuruetta ja parisen tuhatta pyytäjää.

Tänä syksynä metsästyksessä on uutta se, että kunnasta saatujen hirvien nahkoja aletaan keräämään hyötykäyttöön.

– En tiedä, ovatko jotkut seurat tai porukat tehneet sitä aiemmin, mutta nyt riistanhoitoyhdistys on siinä matkassa, Kittilän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tero Heikkilä sanoo.

Nahkoja kerätään Hettulan jäteasemalle, josta ne noudetaan hyödynnettäväksi.

– Siitä tehdään nahkaa, joka on hyvin suosittua tällä hetkellä. Se on kuulemma hyvää ja kestävää nahkaa, jota viedään ympäri maailmaa. Huonommasta nahasta tehdään koiran puruluuta.

Karvatkin hyödynnetään Heikkilän tietojen mukaan kaasun valmistukseen.

Seura tai seurue saa nahasta 18 euron korvauksen. Nahka suolataan mahdollisimman nopeasti nylkemisen jälkeen, ja niitä laitetaan päällekkäin, että suola imeytyy hyvin.

– Vähän harmittaa, kun nyt lupamäärät ovat tippuneet ja monta vuotta on viety satoja ja tuhansia nahkoja, kuka minnekin.

Suoloja voi käydä hakemassa Hettulan jäteasemalta 25 kilon säkissä. Yhteen hirvennahkaan laitetaan säilyvyyden parantamiseksi noin kahdeksan kiloa suolaa.

Monta vuotta on viety satoja ja tuhansia nahkoja, kuka minnekin.

Viime viikolla Kittilässä järjestettiin koulutustilaisuus, joka oli suunnattu etenkin metsästyksenjohtajille ja hirvenpyytäjille. Mukana oli riistanhoitoyhdistyksen lisäksi edustusta esimerkiksi Suomen Riistakeskuksesta, Metsähallituksesta ja poliisista. Tilaisuudessa käytiin läpi metsästäjille lähetetyn kyselyn tuloksia. Kysely koski ulkopaikkakuntalaisten pyytäjien ja paikallisten välillä sattuneita konflikteja.

– Toivottavasti ongelmat vähenevät. Pyyntikulttuuri on etelässä niin erilaista.

Myös ulkopaikkakuntalaisia seurueita oli kutsuttu Teamsin välityksellä kuuntelemaan huolenaiheita.

Heikkilä sanoo, että yli puolet pitäjän hirvenpyytäjistä ei asu Kittilässä.

Kittilässä on tänä syksynä reilut 2000 hirvenpyytäjää, heistä tuhat asuu Kittilässä. Noin 500 maksaa Kittilään riistanhoitoyhdistyksen maksun, mutta asuu muualla. Yli 600 on vieraspyytäjiä. Osa heistäkin voi Heikkilän mukaan olla kittiläläisiä, jotka maksavat rhy-maksunsa esimerkiksi Helsinkiin.

Metsähallituksesta kerrottiin viime viikon tilaisuudessa hirvenpyynnin aluejaosta ja siitä, paljonko metsästäjiä tulee kullekin alueelle. Pyytäjiä on keskimäärin yhtä paljon alueittain. Kittilän neljä aluetta ovat Kumpu, Aakenus, Maunu ja Pulju. Ne ovat reilun 200 000 hehtaarin kokoisia. Pulju on näistä suurin, mutta alueella on paljon tietöntä ja hiljaista pyyntialuetta.

– Jos homma olisi puhtaasti vapaata, varsinkin vieraspyytäjät keskittyisivät Levin ympäristöön, missä on majoitukset lähellä, Heikkilä sanoo.

Metsälle lähdetään tänäkin vuonna odottavin mielin.

– Hirvihavaintoja on ollut kauhean vähän, jos vertaa aiempiin vuosiin. Mutta paljonhan niitä on pyydettykin, Heikkilä sanoo.

Hänen mukaansa Luonnonvarakeskuksen hirvikannan laskentojen todellisuusarvoa on epäilty, koska hirvikannat ovat romahtaneet Lapissa.

– Kittilässä meidän hirvikantamme on Luken laskemissa yli kaksi hirveä tuhannella hehtaarilla, Sodankylässä ja Kolarissa alle yksi molemmissa. Minua vähän naurattaa, että kärjistetysti kun astut sen metrin kunnan rajasta yli, niin hirvikanta tuplaantuu.

Heikkilä kertoo, että hirvilupamäärä olisi Kittilässä tiheyslaskelmiin perustuen suurempi, mutta Riistakeskus kiilasi lukemia alemmas.

Jos homma olisi puhtaasti vapaata, varsinkin vieraspyytäjät keskittyisivät Levin ympäristöön.

Aloitusviikonloppuna erävalvontaa tehdään Heikkilän mukaan viranomaisyhteistyössä ja isommalla porukalla. Metsästyksenvalvontaan on koulutettu lisää tekijöitä. Kittilässä on kaikkiaan 15 metsästyksenvalvojaa.

– Tavoite on, että saataisiin tilannetta rauhoittumaan. Jos tulee konfliktitilanteita, pystyttäisiin puuttumaan niihin mahdollisimman nopeasti ennen kuin ne kärjistyvät muuksi kuin puhumiseksi.

Heikkilä sanoo, että jos metsässä havaitsee rikoksia, soitto numeroon 112 on oikea tapa toimia.

Aina ei kuitenkaan ole kyse poliisiasiasta. Yleisin kiistanaihe on yksityismaalle hirven perässä mennyt koira.

– Se ei ole valitettavasti poliisiasia, vaan se pitäisi pystyä puhumalla selvittämään, että hakee koiran pois.

– Puhumisella pääsee jo pitkälle. Neuvonta ja opastus, siihen me metsästyksenvalvonnassa kiinnitetään huomiota. Tullaan sanomaan esimerkiksi, että tiedättehän, että tässä on yksityisten maita, että kannattaa mennä kauemmas, Heikkilä sanoo.

Hirvenmetsästykseen myönnettiin tulevalle pyyntikaudelle Lapin alueelle yhteensä 4121 pyyntilupaa. Myönnetty pyyntilupamäärä laski edellisvuodesta 30 prosenttia. Kittilässä laskua on vieläkin enemmän. Vuonna 2022 lupia myönnettiin 849, kun nyt lupia on 532.

Hirvenmetsästyksen ensimmäinen pyyntijakso Lapissa on 1.–20. syyskuuta. Toinen pyyntijakso alkaa 7. lokakuuta ja päättyy tammikuun puolivälissä. Poronhoitoalueella koiran käyttö on kielletty metsästyksessä tammikuussa.

Pitäisi pystyä puhumalla selvittämään, että hakee koiran pois.