A-
A+
A-
A+
Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä uhkaa, mutta väestönsuojat on hyvä olla olemassa – Pelastuslaitoksen tiedot Lapin väestönsuojista ovat kuitenkin osin puutteellisia
Monen muun kunnan tavoin Kittilässäkin on alettu tarkastaa kunnan omistamia väestönsuojia. Suoja on saatava käyttöön 72 tunnissa, ja sieltä on myös löydyttävä määrätyt varusteet.
Mari Palomaa
Tarja Karjalainen
Lapin ainoa yleinen, noin 3600 paikan väestönsuoja on Santa Park Rovaniemellä. Koko Lapissa on 53 000 väestönsuojapaikkaa, jotka on kirjattu Lapin pelastuslaitoksen valvontajärjestelmään. Väestönsuojapaikat keskittyvät asukasmäärältään suurimmille paikkakunnille.
– Väestönsuojia on asukasmäärään nähden parhaiten Kemissä, Torniossa, Rovaniemellä sekä kunnissa, joissa on ollut merkittävää uudisrakentamista. Esimerkiksi Kittilässä on 78 suojaa ja niissä noin 4600 paikkaa. Määrällisesti rekisterissä on paljon paikkoja esimerkiksi Kemissä teollisuuslaitoksissa, joiden määrä on mitoitettu aikanaan silloisen henkilöstön ja määräysten mukaan, kertoo Lapin pelastuslaitoksen valmius- ja viestintäpäällikkö Ari Soppela.
Lapissa sijaitsevista kiinteistökohtaisista väestönsuojista ja niiden sijainnista ei ole mahdollista saada kootusti tietoa.
– Olemme linjanneet, että emme anna kiinteistökohtaisia tietoja Lapin väestönsuojista. Lapin pelastuslaitoksen tiedostot ovat osin puutteellisia, koska ne tulevat Merlot-järjestelmäämme kuntien rakennusvalvonnan syöttämistä tiedosta. Jonkin verran niissä on ollut puutteita, mutta ainakin joissakin kunnissa niitä nyt syötetään rakennustietokantaan. Meille tiedot päivittyvät kerran vuodessa, Soppela kertoo.
Kiinteistöjen suojat on tarkoitettu kiinteistön asukkaille, asiakkaille, henkilökunnalle ja muille käyttäjille.
– Määräyshistoriasta johtuen harvaan asutuissa kunnissa suojapaikkoja on vähän. Väestönsuojarakentamista on haluttu vähentää muun muassa eduskunta-aloitteissa, koska niiden rakentaminen lisää kustannuksia. Myös rakennusalaa on voitu mitoittaa siten, että väestönsuojan rakentamisvelvoitetta ei ole syntynyt.
Kriisitilanteessa pelastusviranomaisilla on kuitenkin valtuus ottaa tiloja käyttöönsä väestönsuojelutarkoituksiin valmiuslain perusteella. Tilat, jos niitä on otettavissa, tarvittaisiin esimerkiksi pelastuslaitoksen ja kunnan väestösuojelumuodostelmien käyttöön. Väestön suojaaminen voidaan toteuttaa myös valmiusevakuoinneilla tai rakentamalla tilapäisiä suojia.
Väestönsuojan omistajan tai haltijan on oltava tietoinen väestönsuojasta ja huolehdittava sen kunnosta, varusteista ja tarkastuksista. Tarkastajilla ja huoltajilla tulee olla riittävä koulutus ja kokemus.
– Tällä hetkellä tarkastajan pätevyydestä ei ole säädetty tarkemmin, joten kannattaa perehtyä mahdollisen tarjoajan pätevyyteen ja kokemukseen ennalta. SPEK on järjestänyt vuosien mittaan väestönsuojien hoitajien kursseja, mutta hakeutuminen koulutuksiin ei ole ollut aktiivista, Soppela toteaa.
Soppela haluaa herättää kansalaisia keskustelemaan siitä, missä kunnossa kiinteistöjen väestönsuojat ovat:
– Jos olet ostanut tai vuokrannut asunnon kiinteistöstä, jossa on väestönsuoja, tulisiko sen kunnosta huolehtia asianmukaisesti ja kouluttaa kiinteistölle väestönsuojan hoidosta huolehtiva henkilö? Tiedossani on, että useissa kunnissa on aktiivisesti ryhdytty tarkistamaan kunnan omistamia väestönsuojia. Nyt ei ole tiedossa sellaista sotilaallista uhkaa, että tätä prossia tulisi erityisesti kiireellä hoitaa, mutta hyvä, että asiaan on herätty.
Hän korostaa sitä, ettei Suomeen kohdistu tällä hetkellä uhkaa.
– Suomi on hyvin varautunut. Sisäministeriö jatkaa varautumista muuttuvaan tilanteeseen. Tämä työ on koko ajan käynnissä. Seuraamme ja ennakoimme tilanteen kehitystä. Olemme tilanteen tasalla ja toimimme sen mukaisesti. Suomen viranomaiset ovat varautuneet väestön suojelemiseen kattavasti. Aina on kuitenkin parannettavaa muun muassa suunnitteluresurssien, ohjeistusten sekä väestönsuojeluhenkilöstön koulutuksen osalta. Väestöä suojataan myös normaaliolojen häiriötilanteissa, esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilytilanteissa, Soppela selvittää.
Väestönsuojat rakennetaan ja varustellaan useamman päivän oleskelua varten
Väestönsuoja on suunniteltu siten, että siellä voi oleskella tarvittaessa useita päiviä. Väestönsuojaan kuuluu lakisääteisesti laitteita ja tarvikkeita, joiden avulla varmistetaan muun muassa ilmanvaihto tilanteissa, jolloin ulkona on myrkyllistä kaasua tai radioaktiivisia aineita.
Suojautumisaika riippuu vaarasta. Nykyisin lähtökohtana pidetään maksimissaan noin kolmen vuorokauden mittaista yhtäjaksoista suojautumisaikaa. Todennäköisesti sodan kaltaisessa tilanteessa suojia käytettäisiin esimerkiksi yöpymiseen sekä lyhytkestoisiin suojautumisiin.
Väestönsuojan kapasiteetiksi lasketaan yksi henkilö 0,75 tehollista suojaneliömetriä kohden. Pienin mahdollinen väestönsuoja on 12 neliömetrin kokoinen.
Väestönsuojat jaetaan luokkiin K, S1, S3 ja S6. K-luokan suoja on rakenteiltaan muita kevyempi, pienkerros- ja rivitalojen väestönsuoja. S1-luokan suoja on tavanomainen kerrostalon väestönsuoja ja se kestää kaikki rakennussortumat. K-luokan suoja voidaan rakentaa joko teräksisenä tai teräsbetonisena. S1-luokan suojien on oltava teräsbetonia. S3 on joko kevytrakenteinen kalliosuoja tai raskas teräsbetoninen väestönsuoja.
Luokan S6 väestönsuojat ovat suuria kalliosuojia, joiden rakenteet kestävät 6 barin räjähdyskuormituksen. Tyypillisen taktisen ydinaseen räjähtäessä ilmassa räjähdyspaine ei kohdistu näin voimakkaana edes suoraan räjähdyksen alapuolelle. Koska suuren suojan todennäköisyys saada suora pommiosuma on suurempi kuin pienen, suuret suojat on rakennettava pieniä vahvemmiksi.
Kaikkien suojien oletetaan joutuvan yhtä todennäköisesti kaasuhyökkäyksen tai ydinlaskeuman kohteeksi, minkä vuoksi kaikki suojat on varustettava radioaktiivisilta aseaerosoleilta sekä biologisilta ja kemiallisilta haitta-aineilta suojaavalla ilmastointijärjestelmällä.
Nykyaikaisessa suomalaisessa väestönsuojassa on sisäänkäynnin kohdalla sulkuteltta tai -huone. Lisäksi suojassa tulisi olla yksi tai useampi käsi- ja sähkökäyttöinen ilmanvaihtokoje suodattimineen, lankapuhelinliittymä, ainakin yksi varauloskäynti, kuivakäymälöitä, varavesisäiliöitä, säteilymittari, raivaustyökaluja ja ensiapuvälineet. Suurimmissa kalliosuojissa on varavoimakoneet ja oma kaivo, jolla voidaan toimia viikkoja ilman ulkopuolista sähköä ja vettä.
Väestönsuojan varustukseen kuuluvat paarit, rautakanki, suojan merkitsemiskilpisarja, kaksi käsivalaisinta, sankoruisku, vedensäilytysainetta vesisäiliön tilavuuden mukaan, joditabletit ja säteilymittari. Suojan työkaluja ovat pajavasara, katkaisutaltta, piikkitaltta, voimaleikkuri, veistokirves, kenttälapio, sorkkarauta, käsisaha, rautasaha ja viisi varaterää, jakoavain, vasara, ruuvitaltta, ristipääruuvitaltta, puukko, 20 metriä pelastusköyttä sekä kaksi kiloa nauloja.
Väestönsuoja on saatava käyttökuntoon 72 tunnin aikana. Tuona aikana normaaliolojen mahdolliset lisärakenteet on purettava ja ylimääräiset tavarat siirrettävä, pystytettävä suojan vaatimat väliseinät, tarkastettava varapoistumisteiden luukut ja varmistettava suojan tiiviys ja varusteiden kunto.
Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, spek.fi
Uusia videoita väestönsuojan tarkastuksesta ja huollosta upl.fi.
” Suomen viranomaiset ovat varautuneet väestön suojelemiseen kattavasti. Aina on kuitenkin parannettavaa.
TIETOLAATIKKO