A-
A+
A-
A+
"Olen iän kaiken tykännyt roplata koneita", sanoo Mikael Hekka.
Kittiläläinen Mikael Heikka perusti kesällä oman yrityksen, kun kysyntää monitoimimiehelle tuntui olevan. Lapin liikkuva korjaamopalvelu tulee sinne, missä ongelma on.
– Homma ko homma, tulen paikan päälle, Heikka toteaa.
Hän kertoo olleensa viime päivinä esimerkiksi Silaskairassa tekemässä kairausporukalle sähkö- ja hitsaustöitä ja Alakylän ja Kallon suunnalla huoltamassa tierumpuja.
Rahkeet riittävät korjaustöihin aina pienkoneesta maansiirtokoneeseen.
– Kaikki, jossa on moottori ja joka pärisee, pystytään korjaamaan.
Oma yritys tuli ajankohtaiseksi, kun autoa ja koneita freelancerina ajaneelle Heikalle tarjottiin muitakin töitä.
– Ajattelin, että ei tässä mitään hävittävää ole, ja töitä voisi tehdä laskuttamalla.
Paja, verstas ja konttori löytyvät omasta autosta. Heikka kertoo rakennelleensa autoa kesän aikana. Mitään ei ole tarvinnut investoida, koska työkaluja on kertynyt työuran varrella. Heikka on työskennellyt esimerkiksi Kittilän kaivoksen betoniasemalla, AJH Infran sekatyömiehenä ja Jouni Seppälällä turvetyömaan työnjohtajana ja huoltomiehenä.
Heikka on taustaltaan yhdistelmäajoneuvon kuljettaja ja metsäenergian tuottaja.
– Siitä on ollut tosi paljon apua, että olen saanut olla monenlaisilla työmailla ja vanhojen asentajien kanssa oppimassa. Jos on ollut oudompi juttu, sitä on raavittu päätä ja kantapään kautta opittu, Heikka sanoo.
Heikka kertoo saaneensa paljon verkostoja, ja koneita ja laitteita voi myös lainata.
– Yhteistyötä pitää tehdä aina paljon pikkupaikkakunnalla, Heikka sanoo.
Autojen korjaamisen hän on jättänyt vähemmälle, kun siihen hommaan tarvisi usein lämpimät sisätilat. Mutta niidenkin kanssa kyllä pärjää, ja tarvittaessa vikakoodinlukijat saa lainaankin.
Työmaille tulee liikkuvalla korjaamopalveluille matkaa pitkien etäisyyksien Lapissa.
– Silaskairaankin tuli jo metsätien laitaan 67 kilometriä, ja siitä vielä neljä kilometriä jänkien taakse ja mettään. Olen tottunut ajamaan, en pidä sitä pahana.
Heikka muutti Kittilään kymmenen vuotta sitten vaimonsa kanssa. Hän on kotoisin Ylitornion Raanujärveltä.
– Olen iän kaiken tykännyt roplata koneita. Vanhoja koneita varsinkin on ollut mukavaa pelastaa liikenteeseen.
Heikka pääsi serkkupojan kaivinkoneen rattiin yläkouluikäisenä, traktorikortin saatuaan hän oli jo kesätöissä naapuritilalla. Pienmekanikkona ja kirvesmiehenä toimineelta isältään hän on myös saanut oppia autoremontteihin ja hitsaamiseen. Hän pitääkin tärkeänä, että jo pienenä saisi kokeilla osaamistaan.
– Sitä ei tiedä, mihin ura urkenee. Itselläni on ollut kaksi tytärtä mukana konehommissa. Se on hyvä, että ei ole niin stereotypistä ajattelua enää, vaan mitä vain voi tehdä.
" Kaikki, jossa on moottori ja joka pärisee, pystytään korjaamaan.
TIETOLAATIKKO