teks­ti: Kat­ja Kes­ki­ta­lo

kuva: Mari Pa­lo­maa

Py­hä­ke­ron la­tu­kah­vi­las­sa Enon­te­ki­öl­lä tuok­suu kah­vi nyt ke­säl­lä­kin.

– Jos ker­ran Het­ta–Pal­las-reit­ti on yk­si Suo­men suo­si­tuim­mis­ta va­el­lus­rei­teis­tä, niin on se ih­me, jos ei ke­tään poik­kea! Mia Viel­to­jär­vi nau­raa.

Hän piti la­tu­kah­vi­laa jo ke­vät­kau­den ja tu­ris­te­ja oli koh­tuul­li­ses­ti. Sik­si hän in­nos­tui ko­kei­le­maan kah­vi­lan­pi­toa myös ke­säl­lä­kin.

Ke­vääl­lä sel­väk­si tuli se, et­tä Pal­lak­sel­ta Het­taan päin kul­ki­jat ovat eh­ti­neet jo vä­hin­tään­kin kyl­läs­tyä kui­va­muo­naan­sa.

– Py­hä­ke­rol­le pääs­ty­ään he jo jo­tain ma­ke­aa­kin ha­lu­a­vat suu­hun­sa. Munk­ki tai pork­ka­na­kak­ku mais­tuu sii­nä vai­hees­sa ai­ka hy­väl­tä.

Pai­kal­li­suus ja luon­to tu­le­vat mo­lem­mat nä­ky­mään kah­vi­lan tar­jon­nas­sa. Pe­rin­tei­set kah­vit ja kaa­ka­ot kah­vi­las­ta saa ai­na, mut­ta Viel­to­jär­vi ai­koo myös lei­poa tuo­ret­ta tar­jot­ta­vaa päi­vit­täin.

– Vä­hän sen mu­kaan men­nään, mikä on se­son­ki. Käy­tän hil­lo­ja ja mui­ta mar­jo­ja, mut­ta myös sie­niä. Jos­kus teen suo­lai­sia pii­ra­koi­ta, munk­ke­ja, vä­lil­lä voi ol­la pan­na­ri­a­kin tai hil­la­pan­na­cot­taa. Luon­no­nan­ti­mia on kui­ten­kin tar­jol­la.

Var­si­nais­ta ruo­ka­tar­joi­lua ei ole, mut­ta kah­vi­lan her­kuil­la pää­see kyl­lä seu­raa­val­le eta­pil­le, joko Het­taan tai Si­os­ku­run tu­val­le.

Py­hä­ke­ron au­ti­o­tu­pa, jon­ka pi­ha­pii­ris­sä kah­vi­la on, si­jait­see Het­ta–Pal­las-rei­tin var­rel­la seit­se­män ki­lo­met­rin pääs­tä He­tas­ta. He­tas­ta kah­vi­lal­le saak­ka pää­see hel­pos­ti va­el­ta­en pol­kua pit­kin, mut­ta myös pol­ku­pyö­räl­lä. Jos va­el­ta­mi­nen ei kiin­nos­ta, mut­ta tun­tu­ris­sa te­ki­si mie­li käy­dä, au­tol­la­kin pää­see puo­len­tois­ta ki­lo­met­rin pää­hän tu­val­ta, kun vuok­raa Mus­ta­vaa­ran tien avai­men Tun­tu­ri-La­pin luon­to­kes­kuk­ses­ta.

– Tien pääs­sä on ihan kun­nol­li­nen park­ki­paik­ka.

Ai­em­min park­ki­pai­kal­ta läh­ti­vät pit­kos­puut, mut­ta nyt sin­ne on teh­ty so­ra­jäl­ki, ikään kuin huol­to­tie.

Kah­vi­lal­ta voi sit­ten nous­ta tun­tu­riin­kin sen ver­ran kuin hu­vit­taa.

– Sil­loin pää­see puu­ra­jan ylä­puo­lel­le ja huip­pu on help­po saa­vut­taa. Mai­se­mat pal­kit­se­vat, kun sin­ne pää­see!

Pel­käs­tään mai­se­mia ja suu­ta ma­ke­ak­si Viel­to­jär­vi ei tar­joa, sil­lä hän ai­koo pi­tää Py­hä­ke­rol­la myös noi­ta­rum­pu­kurs­sin hei­nä­kuun puo­li­vä­lin jäl­keen.

Rum­pu, jon­ka kal­vo on po­ron­na­has­ta, ja po­ron­sar­vi­ka­pu­la teh­dään kol­me­na pe­räk­käi­se­nä päi­vä­nä, ja kurs­sin vii­mei­se­nä päi­vä­nä men­nään kes­kiy­ön au­rin­gos­sa tun­tu­rin hui­pul­le rum­mut­ta­maan yh­des­sä.

– Rum­pu pääs­tään te­ke­mään ihan au­tent­ti­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä. Ke­vääl­lä juu­ri en­nen kuin kah­vi­la meni sil­tä se­son­gil­ta kiin­ni, teim­me yh­den asi­ak­kaan kans­sa rum­mun, ja hän tyk­kä­si sii­tä ai­van älyt­tö­mäs­ti. Sii­tä mi­nul­la se aja­tus kurs­sin jär­jes­tä­mi­ses­tä läh­ti liik­keel­le.

Kurs­sil­le tu­lee il­moit­tau­tua, ja tar­kem­mat tie­dot löy­ty­vät Viel­to­jär­ven verk­ko­si­vus­tol­ta www.roi­ma­e­la­mys.fi/py­hä­ke­ron-kah­vi­la.

Viel­to­jär­vel­le luon­to on tär­keä. Hän on kou­lut­tau­tu­nut muun mu­as­sa erä- ja luon­to-op­paak­si, elä­mys­ten­tuot­ta­jak­si sekä luon­to­yrt­ti-, mar­ja- ja sie­ni­neu­vo­jak­si. Va­el­ta­mi­ses­ta­kin Viel­to­jär­vi pi­tää, mut­ta päi­vä­ret­ket ovat hä­nel­le so­pi­van mit­tai­sia, kä­vel­len ja pyö­räil­len.

– Mi­kään tel­tas­sa yö­py­jä en ole. Ha­lu­an ai­na tul­la peh­me­ään sän­kyyn la­ka­noi­den vä­liin nuk­ku­maan, hän nau­raa.

Vaik­ka kesä La­pis­sa on jo puh­jen­nut leh­teen, kah­vi­lan Viel­to­jär­vi avaa vas­ta hei­nä­kuun alus­ta, kos­ka ke­sä­kuus­sa rei­til­lä lie­nee vie­lä mär­kää.

– Ke­sä­kuus­sa on pik­kai­sen lun­ta­kin ja po­lut kos­te­at. On­han se hie­no sil­loin­kin, mut­ta hei­nä­kuus­sa ol­laan enem­män ke­säs­sä.

Pik­ku­ka­ve­rei­ta to­sin sil­loin saat­taa ol­la enem­män.

– Mut­ta en aja­tel­lut, et­tä se on mi­kään on­gel­ma. Luo­tan sii­hen, et­tä tun­tu­ris­sa sen ver­ran tuu­le­aa, et­tä se vie ne men­nes­sään.

Py­hä­ke­ron kah­vi­la on avoin­na 1. hei­nä­kuu­ta al­ka­en ai­na 16. syys­kuu­ta saak­ka joka päi­vä kel­lo 11–15.

Tun­tu­ri-La­pin Kesä -leh­ti on ja­os­sa ym­pä­ri Tun­tu­ri-Lap­pia koko ke­sän sekä mak­sut­ta lu­et­ta­vis­sa tääl­lä.