Kaik­kien met­sä­ka­na­lin­tu­la­jien pe­si­mä­me­nes­tys on ol­lut ku­lu­va­na ke­sä­nä kes­ki­ta­soa, vaik­ka alu­eel­lis­ta vaih­te­lua esiin­tyy, ker­to­vat ke­sän riis­ta­kol­mi­o­las­ken­to­jen tu­lok­set.

Leh­ti­pai­no­toi­min­taan, sa­no­ma­leh­tien jul­kai­suun ja verk­ko­pal­ve­lui­hin kes­kit­ty­vän me­di­a­kon­ser­ni Hil­la Grou­pin en­sim­mäi­sen puo­li­vuo­tis­kau­den lii­ke­voit­to jäi suun­ni­tel­lus­ta ta­sos­ta ja heik­ke­ni edel­lis­vuo­teen ver­rat­tu­na. Kuu­den kuu­kau­den jäl­keen lii­ke­tap­pio oli 0,87 mil­joo­naa eu­roa.

Kit­ti­län seu­ra­kun­ta sai elo­kuun alus­ta uu­den kirk­ko­her­ran, kun Mika Nis­kas­ta vuo­dek­si si­jais­ta­maan va­lit­tu Sep­po Jar­va aloit­ti työs­sään. Seit­se­mäs­tä ha­ki­jas­ta va­li­tuk­si tul­lut Jar­va on 63-vuo­ti­as ja ko­toi­sin Kan­ga­sa­lan seu­ra­kun­nas­ta, jos­sa hän on toi­mi­nut kirk­ko­her­ra­na vii­mei­set 18 vuot­ta. Sitä en­nen Jar­va oli vii­si vuot­ta syn­nyin­seu­ra­kun­tan­sa Vii­a­lan, ny­kyi­sen Akaan pap­pi­na. Pap­pis­vih­ki­myk­sen hän on saa­nut vuon­na 1984.

Ge­o­lo­gi­an tut­ki­mus­kes­kus (GTK) te­kee elo­kuun ai­ka­na maas­to­tut­ki­muk­sia Kit­ti­läs­sä Kau­ko­sen alu­eel­la.

Pie­ni kah­laa­ja­la­ji la­pin­sir­ri näyt­tää men­neen hy­vin vä­hiin Kit­ti­län pe­si­mä­lin­tu­na. Vuo­teen 2010 ulot­tu­nees­sa lin­tu­at­las­tut­ki­muk­ses­sa löy­det­tiin vie­lä mo­nia la­jin re­vii­rei­tä. Uu­si lin­tu­at­las päi­vit­tää ti­lan­teen.

Hau­en mai­ne huo­no­na ruo­ka­ka­la­na elää suo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa vah­va­na, mut­ta vii­meis­ten vuo­sien saa­tos­sa asen­ne on al­ka­nut muut­tua. Tä­hän on vai­kut­ta­nut osal­taan se, et­tä ra­vin­to­lat ovat ot­ta­neet ka­laa lis­toil­leen ja loih­ti­vat am­mat­ti­tai­tois­ten kok­kien toi­mes­ta hau­es­ta gur­mee-ate­ri­oi­ta. Yk­si täl­lai­sis­ta ra­vin­to­lois­ta on Le­vil­lä ole­va King Crab Hou­se, jon­ka lis­toil­ta hau­kea on ol­lut saa­ta­vil­la jo pa­ri­na ke­sä­nä. 

Kai­vos­toi­min­ta luo pie­nil­le, maan­tie­teel­li­ses­ti laa­joil­le sekä kas­vu­kes­kuk­sis­ta etääl­lä si­jait­se­vil­le kun­nil­le in­ves­toin­ti­tar­pei­ta ja myös kun­tien ko­koon näh­den koh­tuut­to­mia ris­ke­jä. Sik­si on Kit­ti­län kun­nan mu­kaan tär­ke­ää, et­tä ve­ro­tuot­to tu­lee oh­ja­ta kai­vos­paik­ka­kun­nil­le suo­raan kai­vos­hank­kei­den edel­lyt­tä­mien pal­ve­lu­verk­ko- ja inf­ra­rat­kai­su­jen ra­hoit­ta­mi­sek­si.

Suo­men ve­to­voi­mai­sim­pa­na hiih­to­kes­kuk­se­na tun­net­tu Levi jat­kaa kas­vu­aan. Täs­tä ovat esi­merk­kei­nä me­neil­lään ole­vat etu­rin­teen ra­ken­nusp­ro­jek­tit.

Use­at sirk­ku­la­jit sir­kut­ta­vat kau­niis­ti, mut­ta pa­ju­sirk­ku­koi­raan esi­tys on vaa­ti­ma­ton. Sen jan­kut­ta­va ja hil­jai­nen lau­lu kuu­luu Kit­ti­läs­sä tou­ko­kuus­ta al­ka­en.

Kit­ti­län ja So­dan­ky­län vä­lil­lä mai­se­mas­sa vi­lah­taa muu­ta­ma pie­ni kylä. Niis­tä Jee­siö ja Tep­sa ovat muo­dos­tu­neet Jee­si­ö­jo­en ran­nal­le. Jee­si­ö­jo­ki joh­taa So­dan­ky­lään, jos­sa se yh­tyy Ki­ti­seen.

Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra ke­rää muis­ti­tie­toa so­tien jäl­jis­tä mai­se­mas­sa. Pro­jek­tis­sa ha­lu­taan sel­vit­tää, mi­ten sota-ajal­la rau­ni­oi­tu­nei­ta koh­tei­ta on hyö­dyn­net­ty vii­mei­sen 80 vuo­den ai­ka­na. Ke­ruu­seen voi esi­mer­kik­si ker­toa muis­tot lap­suu­den lei­keis­tä juok­su­hau­dois­sa tai ui­mi­ses­ta sa­de­ve­den täyt­tä­mis­sä pom­mi­kuo­pis­sa. Kou­luun, työ­paik­kaan tai ko­tiin voi liit­tyä sota-ajal­ta pe­räi­sin ole­via ker­to­muk­sia, ja myös tuol­lai­sil­la muis­toil­la voi osal­lis­tua ke­ruu­seen. Muis­tot voi­vat liit­tyä 1900-lu­vun so­tien li­säk­si myös van­hem­pien so­tien jäl­kiin.

La­pin­ky­lien par­la­ment­ti, met­sä- ja ina­rin­saa­me­lai­set käyn­nis­ti­vät Ina­rin Sa­jok­ses­sa hei­nä­kuus­sa pro­ses­sin to­tuu­des­ta ja yh­tei­sym­mär­ryk­ses­tä saa­me­lais­ky­sy­myk­ses­sä, joka on pu­hu­tut­ta­nut jo vuo­si­kym­me­niä.

La­pin kan­sal­lis­puis­to­jen tun­tu­ri­rei­teil­lä on tänä ke­sä­nä liik­ku­nut Ret­kie­ti­ket­ti­lä­het­ti­läi­tä, jot­ka ovat juu­ri val­mis­tu­nei­ta kan­sal­lis­puis­to-op­pai­ta am­mat­ti­o­pis­to Lap­pi­an Muo­ni­on toi­mi­pis­tees­tä. Tänä vuon­na opas­ta­mi­sen pää­a­sia on Ret­kie­ti­ket­ti ja ros­ka­ton ret­kei­ly.

Työ­voi­man ky­syn­tä on vil­kas­ta. Ai­em­pi­na kuu­kau­si­na il­moi­te­tut työ­pai­kat mu­kaan lu­kien La­pis­sa oli ke­sä­kuus­sa avoin­na 9490 työ­paik­kaa, jois­ta 480 oli Kit­ti­läs­sä. Eni­ten avoi­mia työ­paik­ko­ja oli ra­vin­to­la- ja suur­ta­lous­työn­te­ki­jöil­le, tar­joi­li­joil­le, avus­ta­vil­le keit­tiö- ja ra­ken­nus­työn­te­ki­jöil­le, sii­voo­jil­le, myy­jil­le sekä hoi­va­pal­ve­lun ja ter­vey­den­huol­lon työn­te­ki­jöil­le.

Ho­tel­leis­sa yö­vyt­tiin Kit­ti­läs­sä ke­sä­kuus­sa 25 pro­sent­tia enem­män kuin vuot­ta ai­em­min. Ke­sä­kuus­sa re­kis­te­röi­tiin 9243 yö­py­mis­tä, kun vuot­ta ai­em­min yö­py­mi­siä oli 7394.

Kan­sain­vä­li­sen Rau­han­juok­sun Suo­men vies­ti­o­suus juos­taan tänä vuon­na Poh­jois-Nor­jan Nord­ka­pis­ta Al­tan, Enon­te­ki­ön, Kit­ti­län ja Ko­la­rin kaut­ta Pel­loon. Juok­su läh­ti tiis­tai­na Al­tas­ta. Kym­me­nen hen­gen rau­han­juok­su­jouk­kue kan­taa pa­la­vaa soih­tua, ja sii­hen kuu­luu juok­si­joi­ta Suo­mes­ta, Nor­jas­ta, Ruot­sis­ta, Tse­kis­tä, Ir­lan­nis­ta, Aust­ra­li­as­ta, Kro­a­ti­as­ta ja Sak­sas­ta. Rau­han­juok­sun tie­dot­teen mu­kaan 35 vuot­ta jär­jes­tet­ty juok­su on maa­il­man suu­rin ja pi­sin ruo­hon­juu­ri­ta­son pon­nis­tus rau­han puo­les­ta.

Kou­lu­tien­sä aloit­taa Kit­ti­läs­sä 83 las­ta, mikä on pa­ri­kym­men­tä vii­me­vuo­tis­ta enem­män. Pe­rus­kou­lu­lai­sia on kaik­ki­aan 636. Lu­ki­o­lai­sia Kit­ti­läs­sä on syys­lu­ku­kau­del­la yh­teen­sä 121 ja ylä­kou­lu­lai­sia 198. Tar­kat op­pi­las­mää­rät var­mis­tu­vat kou­lu­jen alet­tua.

Rans­ka­lai­nen len­to­yh­tiö Air Fran­ce aloit­taa suo­ra len­not Pa­rii­sis­ta Kit­ti­lään 10. jou­lu­kuu­ta. Reit­tiä len­ne­tään lau­an­tai­sin Air­bus A320 -ko­neel­la. Len­to läh­tee Pa­rii­sis­ta kel­lo 10.05 ja on pe­ril­lä kel­lo 14.50. Ta­kai­sin kone läh­tee kel­lo 15.35 ja pa­laa kel­lo 18.30.

Ve­nä­jän hyök­käys­so­ta Uk­rai­naan on ai­heut­ta­nut ta­lou­den epä­ta­sa­pai­noa eri puo­lil­la maa­il­maa. Näin myös Suo­mes­sa ja Tun­tu­ri-La­pis­sa. Eri­tyi­sen suur­ta vai­ku­tus sil­lä on ol­lut ko­ti­mais­ten maan­vil­je­li­jöi­den koh­dal­la.

– Raat­ta­ma on tosi hyvä ke­sä­ky­lä. Tääl­tä pää­see esi­mer­kik­si hel­pos­ti tun­tu­riin ja jo­el­le, ke­hai­see Raat­ta­mas­sa asu­va Raat­ta­ma seu­ra ry:n pu­heen­joh­ta­ja Mer­vi Aut­to ei­kä hä­nen nä­ke­myk­seen ko­ti­ky­läs­tään ole vas­taan lait­ta­mis­ta. Ky­lä­ku­vaan sil­miä hi­ve­le­väs­ti kuu­lu­vat Pal­las­tun­tu­rit siin­tä­vät muu­ta­mien ki­lo­met­rien pääs­sä ja vie­res­sä kul­ke­va Ou­nas­jo­ki an­taa oi­van mah­dol­li­suu­den ka­las­tuk­seen, ka­noo­til­la las­kuun tai muu­ten vain vir­taa­van joen ihas­te­luun.

Mus­ti­kan pö­ly­tys on­nis­tui tänä vuon­na eri­no­mai­ses­ti, ja mar­jaa on run­saas­ti koko maan alu­eel­la, tie­dot­taa Luon­non­va­ra­kes­kus. Myös puo­lu­kan sa­to­nä­ky­mät ovat hy­vät on­nis­tu­neen ku­kin­nan an­si­os­ta. Mus­ti­kan pää­sa­to­kau­si on jo käyn­nis­sä ete­läi­ses­sä ja kes­ki­ses­sä Suo­mes­sa, myös Poh­jois-Suo­mes­sa ja ete­läi­ses­sä La­pis­sa löy­tyy kyp­sää mar­jaa läm­pi­mil­tä kas­vu­pai­koil­ta.

Punk­kien esiin­ty­mi­sen il­moit­ta­va Punk­ki­li­ve ker­too Kit­ti­läs­sä il­men­neen ku­lu­van vuo­den ai­ka­na kaik­ki­aan nel­jä­tois­ta punk­ki­ta­paus­ta. Ha­vain­nois­ta kak­si on teh­ty kir­kon­ky­läl­lä, kak­si Ala­ky­läs­sä, kak­si Kau­ko­ses­sa ja seit­se­män Sir­kas­sa.

Seu­ra­na Oy on aloit­ta­nut pal­ve­lun­tar­jon­nan Kit­ti­läs­sä. Suo­men en­sim­mäi­sen van­hus­seu­ra­y­ri­tyk­sen pe­rus­ta­ja, toi­mi­tus­joh­ta­ja Mir­ka Saa­ri­nen ker­too, et­tä yri­tys ha­kee nyt Kit­ti­läs­tä seu­ra­lai­sia töi­hin. Seu­ra­lai­sil­la tar­koi­te­taan elä­ke­läi­siä, joil­le mak­se­taan palk­kaa.

Tar­hal­la asus­ta­vien 67:n hus­kyn, naa­lien, ket­tu­jen ja koi­ra­su­sien hä­keis­sä ol­laan kiin­nos­tu­neen ute­li­ai­ta vie­raik­si saa­pu­neis­ta ih­mi­sis­tä. Ne­li­jal­kai­set ys­tä­vät hei­lut­te­le­vat hän­tään­sä, työn­tä­vät kuo­no­aan verk­ko­ai­dan läpi ja naut­ti­vat täy­sin rin­noin vie­rai­den an­ta­mas­ta huo­mi­os­ta ja ma­ku­pa­lois­ta.

Si­ni­suo­hauk­ka, lap­pi­lai­sit­tain jän­kä­hauk­ka, on sir­kum­po­laa­ri­nen pe­to­lin­tu­la­ji, joka asut­taa poh­jois­ta kas­vil­li­suus­vyö­hy­ket­tä ym­pä­ri poh­jois­na­van, Ame­rik­kaa myö­ten. La­jin lä­hi­su­ku­lai­nen rus­ko­suo­hauk­ka on puo­les­taan eu­raa­si­a­lai­nen lin­tu, joka py­syy ete­läi­sem­mil­lä kas­vil­li­suus­vyö­hyk­keil­lä.