Op­pi­vel­vol­li­suus­la­kim­me sää­det­tiin 7–12-vuo­ti­ail­le sata vuot­ta sit­ten. Taus­tal­la vai­kut­ti­vat yh­teis­kun­nal­li­nen mur­ros, it­se­näis­ty­mi­nen, elin­kei­no­e­lä­män uu­dis­ta­mi­sen ja maa­seu­tu­am­mat­tien ke­hit­tä­mis­tar­peet. Maa tar­vit­si uu­del­le su­ku­pol­vel­le pe­rus­ta­son tie­toa. Kan­sa­kou­lun isän Uno Cyg­na­euk­sen 1800-lu­vun mää­rä­tie­toi­nen työ koko kan­san si­vis­tä­mi­sek­si sai en­si­as­ke­leen­sa.

Kum­man puo­len näk­ki­lei­väs­tä sinä voi­te­let? Täs­tä on ol­lut omas­sa ta­lou­des­sa pu­het­ta sil­loin täl­löin – eh­kä lii­an­kin usein, kos­ka jo­kai­nen on niin var­ma, et­tä oma tapa on juu­ri se oi­kea. It­se lai­tan voin eh­dot­to­mas­ti sil­le kuop­pai­sel­le puo­lel­le – eli sil­le puo­lel­le, mikä on pais­to­het­kel­lä ylös­päin ja mikä nä­kyy suo­si­tuk­se­na myös tuo­te­ku­vis­sa. Mi­nus­ta on vää­rin ja epä­kun­ni­oit­ta­vaa näk­ki­lei­pää koh­taan pi­del­lä sitä vää­rin päin. Ja on­han rei­kä­puo­lel­la se­kin etu, et­tä voin mää­rää on help­po sää­del­lä, kun kuo­pat täyt­ty­vät yh­del­lä si­pai­sul­la.

Se sei­soo mum­mo­lan pi­has­sa, ja koko paik­ka on saa­nut sii­tä ni­men­sä. Män­ty­lä. Sen täy­tyy ol­la jo van­ha, sil­lä sen kyl­jes­sä ole­vien jäl­kien ker­ro­taan ole­van pe­räi­sin pap­pa­ni pa­pan vel­jen tyn­ny­rin­veis­to­te­li­nees­tä.

Kir­joi­tan ko­lum­nia sa­maan ai­kaan, kun abit aher­ta­vat äi­din­kie­len ja kir­jal­li­suu­den ko­keis­sa. On­nea kir­joi­tuk­siin! Ot­sak­keen olen lai­nan­nut kan­sain­vä­li­sen lu­ku­tai­to­päi­vän kam­pan­jas­ta, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on ko­ros­taa lu­ku­tai­toa yk­si­lön ih­mi­soi­keu­den ke­hit­ty­mi­sel­le. Tois­tai­sek­si maas­sam­me lu­ku­tai­to on maa­il­man kär­ki­kas­tia, mut­ta esi­mer­kik­si Pi­san tut­ki­mus­ten mu­kaan se on alen­tu­nut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä jopa niin, et­tä kak­si­kym­men­tä pro­sent­tia suo­ma­lais­nuo­ris­ta ei lue va­paa-ajal­laan lain­kaan. Po­jil­la lu­ke­mat­to­muus on tä­tä­kin suu­rem­pi.

Maa­il­ma on tul­lut hul­luk­si. Täl­lai­si­na ai­koi­na te­kee jos­kus mie­li hiip­pail­la kai­raan ja py­syä siel­lä vi­sus­ti niin pit­kään kuin mah­dol­lis­ta.

Tyt­tä­re­ni sai vii­me vii­kol­la pos­ti­kor­tin Kuu­bas­ta. Kun kort­ti luis­kah­ti esiin leh­tien ja mai­nos­ten vä­lis­tä, tun­ne oli omi­tui­nen. Kor­tis­sa oli kym­me­nen pien­tä ke­säis­tä, au­rin­kois­ta ku­vaa. Ku­vis­sa oli vä­rik­käi­tä ta­lo­ja, van­ho­ja au­to­ja, hiek­ka­ran­taa ja ih­mis­vi­li­nää kau­pun­gin ka­duil­la.

Tä­nään tors­tai­na ja huo­men­na per­jan­tai­na käy­dään kak­si penk­kiur­hei­lu­vuo­den ko­ho­koh­taa: MM-vies­ti­hiih­dot. Tors­tai­na suk­si­vat nai­set nel­jä ker­taa vii­si ki­lo­met­riä, per­jan­tai­na mie­het nel­jäs­ti kym­me­nen ki­lo­met­riä.

Kos­kaan ei ole myö­häis­tä ko­kea suur­ta yh­teen­kuu­lu­vuut­ta ja hy­vä­no­lon­tun­tei­ta, jol­lai­sia ei oli­si enää voi­nut ku­vi­tel­la tun­te­van­sa. Kau­no, 86, ja El­li, 92, ovat täs­tä on­nel­li­nen to­dis­te. Kih­la­pa­ri ta­pa­si toi­sen­sa vii­me vuon­na yk­si­na­su­vil­le ikäih­mi­sil­le jär­jes­tet­tä­väs­sä ker­hos­sa.

La­pin sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä siir­ryt­tiin vii­me per­jan­tai­na ko­ro­na­e­pi­de­mi­an pe­rus­ta­sos­ta kiih­ty­mis­vai­hee­seen. Ko­koon­tu­mis­ra­joi­tuk­sia ki­ris­tet­tiin, ja kaik­ki yli 20 hen­gen ylei­sö­ta­pah­tu­mat on kiel­let­ty. Tämä vai­keut­taa en­ti­ses­tään ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mis­tä, ja ai­kuis­ten har­ras­tus­ryh­mät­kin on tois­tai­sek­si kes­key­tet­ty.

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten jul­kais­tun ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön tu­ke­man Li­kes-tut­ki­muk­sen mu­kaan 7–14-vuo­ti­ais­ta lap­sis­ta liik­kuu ak­tii­vi­ses­ti yli puo­let, mut­ta har­ras­tus las­kee mer­kit­tä­väs­ti seu­raa­vi­na ikä­vuo­si­na. Tämä suun­taus nä­kyy myös va­rus­mies­pal­ve­lu­tes­teis­sä. Pää­o­sin liik­ku­vat lap­set ja nuo­ret toi­mi­vat ur­hei­lu­seu­rois­sa. Hyvä niin, mut­ta mi­ten saam­me heis­tä lo­put liik­ku­maan? Asia on eri­tyi­sen tär­keä nyt ko­ro­na-ai­ka­na, kun ylä­luo­kil­la opis­kel­laan usein etä­nä. Seu­ro­jen toi­min­ta­kin on ky­se­ly­jen mu­kaan puo­lit­tu­nut.

Kit­ti­lä on ot­ta­nut vas­taan Raa­hen kau­pun­gin haas­teen kit­keä kou­luis­ta kiu­saa­mi­nen. Raa­he on haas­ta­nut kaik­ki Suo­men kun­nat asuk­kai­neen kam­pan­jaan, jon­ka ta­voit­tee­na on, et­tei ku­kaan lap­si tai nuo­ri jou­du kou­lu­kiu­saa­mi­sen tai -vä­ki­val­lan uh­rik­si. Raa­hen kau­pun­gin­val­tuus­to on myös val­tuus­to­na päät­tä­nyt toi­mia esi­mer­kil­li­ses­ti ja edis­tää hy­väk­sy­vää ja toi­sia kun­ni­oit­ta­vaa toi­min­ta­ta­paa, vaik­ka asi­ois­ta ol­tai­siin eri miel­tä.

Mik­si ame­rik­ka­lais­ta jal­ka­pal­loa sa­no­taan jal­kapal­lok­si? Sik­si, et­tä pe­li­vä­li­ne – joka ei ole pal­lo, vaan soi­kea, leh­män­nah­kai­nen tai ku­mi­nen pui­ku­la – oli al­ku­jaan täs­mäl­leen yh­den ja­lan eli 30,48 sen­tin mit­tai­nen.

Au­tol­la aje­taan tu­han­sia ki­lo­met­re­jä sa­moil­la ku­meil­la, ja va­ra­ren­gas on yleen­sä sän­til­li­ses­ti mu­ka­na. Pe­rä­kär­ry taas sei­soo pit­kiä ai­ko­ja pi­has­sa ja on us­kol­li­ses­ti val­mii­na, kun tu­lee esi­mer­kik­si ai­ka läh­teä moot­to­ri­kel­kan kans­sa reis­suun. Ku­lu­tus ei ole vä­häi­ses­sä käy­tös­sä ko­vaa, mut­ta au­rin­ko ha­per­taa ku­mia vi­he­li­äi­ses­ti ult­ra­vi­o­let­ti­sä­tei­lyl­lään ja muo­dos­taa hil­jal­leen an­san au­toi­li­jal­le.

Tie­dät­kö, mil­lai­nen moot­to­ri­läm­mi­tin au­tos­sa­si on? Ei se mi­tään, en mi­nä­kään tien­nyt (ei­kä sup­pe­an lä­hi­pii­ri­o­tan­nan mu­kaan tie­dä moni muu­kaan).

Kan­ta-Hä­meen tam­mi­kuis­ta mai­se­maa val­kai­see uu­si kym­men­sent­ti­nen lu­mi­ker­ros, joka na­ri­see nuos­kai­ses­ti ken­kie­ni al­la. Vil­ja­pel­lon ylit­tä­vän po­lun var­rel­la on loik­ki­nut pit­kä­sää­ri­nen ru­sak­ko. Sen jäl­jet erot­tu­vat si­rom­pi­jäl­ki­sis­tä jä­nik­sen as­kel­mis­ta. Ei­pä näis­sä mai­se­mis­sa enää jä­nik­siä ta­paa, jopa Ou­lus­sa­kin ru­sa­kot ovat val­lan­neet kil­pai­li­jan­sa elin­ti­lat. Lie­kö suun­ta La­pin mai­se­miin, sen ai­ka näyt­tää?

Kun py­säh­dyin miet­ti­mään men­nyt­tä vuot­ta 2020 tätä kir­joi­tus­ta var­ten, nou­si luon­nol­li­ses­ti pääl­lim­mäi­se­nä mie­leen koko maa­il­man py­säyt­tä­nyt ko­ro­na­pan­de­mia. Al­ku­vuo­des­ta uh­ka tun­tui kau­kai­sel­ta, mut­ta heti ke­vääl­lä jou­duim­me Kit­ti­läs­sä en­sim­mäis­ten paik­ka­kun­tien jou­kos­sa to­si­toi­miin tar­tun­ta­ket­ju­jen jäl­jit­tä­mi­ses­sä ja tau­din le­vi­ä­mi­sen eh­käi­se­mi­ses­sä. Jäl­ki­vii­saa­na saat­toi ol­la mei­dän kit­ti­lä­läis­ten etu, et­tä het­ken olim­me vä­ki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na ko­ro­na­tar­tun­ta­ti­las­to­jen kär­jes­sä. Kun­nas­sa pe­rus­tet­tiin heti epi­de­mi­a­joh­to­ryh­mä ja kun­nan­joh­ta­ja Ant­ti Jämsè­nin joh­dol­la aloi­tet­tiin ak­tii­vi­nen tie­dot­ta­mi­nen kun­ta­lai­sil­le. Eri­tyis­tä kii­tos­ta saim­me sii­tä, et­tä Kit­ti­lä tie­dot­ti heti en­sim­mäi­sis­tä tar­tun­nois­ta ja kun­ta­lai­set ym­mär­si­vät ti­lan­teen va­ka­vuu­den ja ot­ti­vat ra­joi­tuk­set ja va­ro­toi­met va­ka­vas­ti. Kou­lu­jen siir­ty­mi­nen etä­o­pe­tuk­seen vaa­ti opet­ta­jil­ta, op­pi­lail­ta ja van­hem­mil­ta val­tai­saa di­gi­loik­kaa ja no­pe­aa uu­den omak­su­mis­ta. Myös kou­lu­ruo­kai­lu jär­jes­tet­tiin ko­tiin lou­nas­pa­ket­tei­na heti en­sim­mäis­ten kun­tien jou­kos­sa.