Kir­kon­ky­län Suo­tien ja Lai­ta­tien alu­eel­le ra­ken­ne­taan kuu­si ri­vi­ta­loa, joi­hin tu­lee yh­teen­sä 32 uut­ta vuok­ra-asun­toa. Kun­ta on sol­mi­nut so­pi­muk­sen Koti Poh­joi­nen Oy:n kans­sa, ja kak­si­ot, kol­mi­ot sekä nel­jän huo­neen huo­neis­tot kuu­lu­te­taan ha­et­ta­vik­si to­den­nä­köi­ses­ti syys- tai lo­ka­kuus­sa. Han­ke hel­pot­taa kun­nan pit­kään jat­ku­nut­ta asun­to­pu­laa. Kit­ti­län Vuok­ra­ta­lot Oy:n mu­kaan yh­ti­öl­lä on kä­sit­te­lys­sä täl­lä het­kel­lä 84 asun­to­ha­ke­mus­ta. Vii­me vuon­na ha­ke­muk­sia jä­tet­tiin yli 300, kun vie­lä vuon­na 2014 asun­toa haki yli sata ih­mis­tä vä­hem­män.

Kes­kit­ty­mis­ky­ky­ni her­paan­tui, ei­kä sitä au­ta se­li­tel­lä. On­nek­si taa­ja­ma­no­peu­det oli­vat ma­ta­lia ja toi­set oli­vat ti­lan­tees­sa he­reil­lä. Ke­nel­le­kään ei käy­nyt kuin­kaan, ei­kä pel­ti­vau­ri­oi­ta­kaan syn­ty­nyt.

Huo­men­na tors­tai­na vie­te­tään ys­tä­vän­päi­vää. Mo­nil­la kou­luil­la lä­he­te­tään pos­tia sa­lai­sel­le ys­tä­väl­le, ja lu­ki­on van­him­mat juh­li­vat penk­ka­rei­ta ja siir­ty­vät lu­ku­lo­mal­le. Sa­mal­la heil­le avau­tu­vat uu­det ku­vi­ot elä­mäs­sä, ja jot­kut ys­tä­vyys­suh­teet saat­ta­vat saa­da etäi­syyt­tä. Etäi­syys­kään ei vält­tä­mät­tä ole mi­kään es­te ys­tä­vyy­den yl­lä­pi­tä­mi­sek­si. Veli-Pet­te­ri Kyrö ker­too Kit­ti­lä­leh­del­le, et­tä hä­nel­lä on pal­jon net­ti­ka­ve­rei­ta oi­kei­den ka­ve­rei­den li­säk­si. Tie­to­ko­neyh­tey­det ovat teh­neet mah­dol­li­sek­si sen, et­tä hän pys­tyy ole­maan ka­ve­rei­den kans­sa yh­teyk­sis­sä esi­mer­kik­si Ky­rös­sä, jos­sa hä­nel­lä ole seu­raa lä­his­töl­lä.

Meil­le ovat var­maan tut­tu­ja ni­mi­tyk­set lap­pa­lai­nen ja saa­me­lai­nen. Ne ei­vät ole sama asia, sil­lä lap­pa­lai­nen tar­koit­taa elin­kei­noa vas­ta­koh­ta­na ta­lol­li­sel­le, saa­me­lai­suus et­ni­syyt­tä. Saa­me­lai­set ovat kut­su­neet rei­lut pari vuo­si­tu­hat­ta it­se­ään ni­mel­lä sápme­las, saa­me­lai­nen.

Olin vii­me vii­kol­la oop­pe­ras­sa kat­so­mas­sa Ul­la-Lee­na Lund­ber­gin voit­toi­saan Jää-ro­maa­niin pe­rus­tu­van oop­pe­ran. Sen on sä­vel­tä­nyt Jaak­ko Kuu­sis­to, ja lib­re­ton on kir­joit­ta­nut Ju­ha­ni Koi­vis­to. Sä­vel­tä­jän mu­kaan poh­ja­vi­ree­nä on koko te­ok­sen ajan uh­ka. Kir­jan lu­ke­neet tie­tä­vät, et­tä sii­nä on dra­maat­ti­sia ja jär­kyt­tä­vi­ä­kin kään­tei­tä, jot­ka tois­tu­vat oop­pe­ras­sa. Oop­pe­ras­sa ku­ten kir­jas­sa­kin kes­ki­ty­tään pal­jon luon­non, sään ja tuon­puo­lei­sen maa­il­man ku­vaa­mi­seen. Sel­vää on, et­tä kaik­kea ei voi se­lit­tää. Nii­den li­säk­si toi­nen kan­ta­va asia oop­pe­ras­sa on ar­kie­lä­män ku­vaa­mi­nen, jos­sa eri­lai­set ih­mi­set koh­taa­vat. Saa­ris­tos­sa – Jää si­joit­tuu Korp­poo­seen – ja La­pis­sa on pal­jon yh­teis­tä, ku­ten ar­jen ja luon­non an­ka­ruus sekä ih­mi­sen elä­mi­nen luon­non ar­moil­la, mut­ta kui­ten­kin tois­ten kans­sa yh­teis­työs­sä, sil­lä yk­sin ei pär­jää. Mi­nun on ihan pak­ko mai­ni­ta yk­si de­tal­ji Ul­la-Lee­na Lund­ber­gis­tä: olem­me mo­lem­mat et­no­lo­ge­ja; hän on opis­kel­lut ai­koi­naan Åbo Aka­de­mis­sa, minä Tu­run yli­o­pis­tos­sa. Et­no­lo­gi­taus­ta nä­kyy hie­nos­ti mo­nis­sa hä­nen kir­jois­saan, sil­lä hä­nel­lä on sil­mää niin mo­ni­kas­voi­sen luon­non ku­vaa­mi­sel­le, kes­kus­te­lul­le kuin ar­kie­lä­mäl­le.

Täl­lä vii­kol­la leh­des­sä on vaih­teek­si hy­viä uu­ti­sia Met­sä­hal­li­tuk­sen kuk­ka­ros­ta. Luon­to­pal­ve­lut on ni­mit­täin saa­nut in­ves­toin­ti­ra­hoi­tus­ta muun mu­as­sa au­ti­o­tu­pien kun­nos­ta­mi­seen.

Tie­hank­keet ete­ne­vät usein niin hi­taas­ti, et­tä mo­net ky­lät ovat eh­ti­neet tyh­jen­tyä pa­rem­pia kul­ku­väy­liä odo­tel­les­sa. Kit­ti­län Pa­ka­tis­sa Han­nu Kar­po jy­räh­ti kal­toin koh­del­luis­ta kan­sa­lai­sis­ta jo kol­me­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Jou­lu­lah­ja­ra­ho­ja pyö­rä­tien ra­ken­ta­mi­seen ei ole kuu­lu­nut, mut­ta Pa­kat­ti ei kui­ten­kaan vuo­sien ai­ka­na ole tyh­jen­ty­nyt, vaan asuk­kai­ta on tul­lut li­sää. Val­ti­on ra­hoil­la on sen­tään le­ven­net­ty Ou­nas­jo­en ylit­tä­vää sil­taa, ja no­peus­ra­joi­tus­ta on las­ket­tu, mut­ta on­gel­ma ei ole pois­tu­nut mi­hin­kään. Lap­sia Pa­ka­tis­sa on niin pal­jon, et­tä joen taak­se voi­tai­siin ra­ken­taa oma päi­vä­ko­ti.

Edus­kun­ta­vaa­lei­hin on enää noin kak­si ja puo­li kuu­kaut­ta, ja se on mah-ta-vaa. La­pin vaa­li­pii­ris­sä on ni­mit­täin po­ten­ti­aa­lia kun­non myl­ler­ryk­seen puo­lu­ei­den kes­ken, ja vaa­li­ke­vääs­tä tu­lee kuu­ma.

Leh­dis­sä alet­tiin pian jou­lun jäl­keen heh­kut­taa ark­ti­sen il­ma­mas­san tuo­van Suo­meen jää­tä­vää il­maa ja rä­jäh­tä­viä pak­ka­sia. Ot­si­kot pe­rus­tui­vat Eu­roo­pan kes­ki­pit­kien en­nus­tei­den kes­kuk­sen laa­ti­maan kuu­kau­si­kat­sauk­seen, joka pit­käs­tä ai­kaa lu­pa­si ta­val­lis­ta kyl­mem­pää sää­tä koko Suo­meen.

Mi­nua luul­tiin kau­pas­sa jok­si­kin toi­sek­si. Tun­sim­me pe­ri­aat­tees­sa toi­sem­me, mut­ta kun kes­kus­te­lu muut­tui kum­mal­li­sek­si, aloin aa­vis­tel­la, et­tei kaik­ki ol­lut ai­van niin kuin piti.

Aloi­tam­me tä­män vii­kon leh­des­sä uu­den jut­tu­sar­jan. Vii­me vuon­na vie­rai­lim­me eri­lai­sil­la työ­pai­koil­la, mut­ta nyt kur­kis­tam­me paik­ka­kun­ta­lais­ten va­paa-ajan har­ras­tuk­siin.

Kit­ti­län Po­kas­sa mi­ta­tus­ta Suo­men ja Eu­roo­pan pak­ka­sen­nä­tyk­ses­tä, –51,5 as­tet­ta, on ku­lu­nut maa­nan­tai­na 28. tam­mi­kuu­ta 20 vuot­ta. Muis­tat­ko, mi­ten pak­ka­set vai­kut­ti­vat ar­kee­si? Hyy­tyi­kö au­to, ve­ti­kö nur­kis­sa vai ei­kö tun­tu­nut mis­sään? Ker­ro pak­kas­muis­to­si meil­le säh­kö­pos­til­la osoit­tee­seen in­fo.kit­ti­la­leh­ti@slpme­dia.fi tai pu­he­li­mit­se p. 0400 236 849. Lii­tä mu­kaan myös yh­teys­tie­to­si.

La­pin pe­las­tus­lai­tos on to­den­nut aut­ta­mis­vel­vol­li­suu­den nou­dat­ta­mi­sen hei­ken­ty­neen lii­ken­tees­sä. On­net­to­muu­den ha­vain­neen tu­lee men­nä aut­ta­maan omien tai­to­jen­sa mu­kaan, kui­ten­kin omaa tur­val­li­suut­taan tai esi­mer­kik­si muu­ta lii­ken­net­tä vaa­ran­ta­mat­ta. Vii­me ai­koi­na ovat yleis­ty­neet il­moi­tuk­set ohi aja­vil­ta au­toi­li­joil­ta, jot­ka il­moit­ta­vat lii­ken­ne­on­net­to­muuk­sis­ta py­säh­ty­mät­tä koh­tee­seen. Liik­ku­vas­ta au­tos­ta teh­ty pai­kan­nus voi men­nä kym­me­niä ki­lo­met­re­jä vi­kaan.

Kit­ti­län juh­la­vuo­den pää­tyt­tyä sain vii­mein val­miik­si yh­den pro­jek­tin. Olen käy­nyt nyt kaik­kien Kit­ti­län kun­nas­sa si­jait­se­vien tun­tu­rei­den hui­pul­la. Vii­mei­sim­pi­nä oli mat­kat­ta­va Pul­jun erä­maa-alu­eel­le tut­ki­maan Kor­sa­tun­tu­ria ja Pul­ju­tun­tu­ria. Kor­sa­tun­tu­ri on Kit­ti­län erä­mai­sim­mas­sa kol­kas­sa, jos­sa ei ole mer­kit­ty­jä reit­te­jä. Mat­kaa Kit­ti­län, Ina­rin ja Enon­te­ki­ön kun­tien ra­jo­jen hal­ko­mal­le hui­pul­le tu­lee lä­him­mäl­tä tiel­tä 20 ki­lo­met­riä. Pul­ju­tun­tu­ri puo­les­taan on ai­van Nun­na­seen me­ne­vän tien var­res­sa, ja hui­pul­le vie mas­ton huol­to­tie.

Mil­lai­se­na sinä muis­tat vuo­den 2018? Vuo­si oli mo­nel­la ta­paa eri­koi­nen. Koko Suo­mes­sa sään ää­ri-il­mi­öt näyt­ti­vät li­sään­ty­neen. Kit­ti­läs­sä lu­mis­ta tal­vea seu­ra­si suu­ri tul­va. Kesä ja syk­sy oli­vat puo­les­taan en­nä­tyk­sel­li­sen läm­pi­miä ja lo­pul­ta eten­kin mat­kai­lu­a­lal­la tus­kail­tiin lu­men­puut­teen vuok­si. Kes­kus­te­lu il­mas­ton­muu­tok­ses­ta nou­si en­tis­tä vah­vem­min esil­le sa­mal­la kun mat­kai­li­ja­mää­ris­sä ri­kot­tiin lop­pu­vuo­des­ta en­nä­tyk­siä.

Kit­ti­lä­läi­set ovat osal­lis­tu­neet tä­nä­kin vuon­na ak­tii­vi­ses­ti eri­lai­siin jou­lun ajan hy­vän­te­ke­väi­syys­tem­pauk­siin.

”Hei Mari! Tääl­lä on mu­ka­vaa. On­ko siel­lä vaik­ka et ole­kaan kou­lus­sa? Kä­vin tä­nään ham­mas­lää­kä­ris­sä ei­kä ol­lut yh­tään rei­kää.”

Tä­hän ai­kaan vuo­des­ta kon­sert­te­ja riit­tää mo­neen ma­kuun, mut­ta hal­lit­se­va­na tee­ma­na al­kaa ol­la jou­lu. Kii­rei­den kes­kel­lä on hyvä rau­hoit­tua edes ker­ran kau­des­sa täl­lai­ses­sa ti­lai­suu­des­sa. Hyvä vaih­to­eh­to voi­si ol­la esi­mer­kik­si sun­nun­tai­na Kit­ti­läs­sä ja Le­vil­lä jär­jes­tet­tä­vät jou­lu­kon­ser­tit, joi­den tuot­to käy­te­tään pai­kal­lis­ten lap­si­per­hei­den ja ikäih­mis­ten muis­ta­mi­seen. Myös sirk­ka­lai­set Maa­rit Kaa­re­la-Mus­to­nen ja Mi­rel­la Mus­to­nen esiin­ty­vät sun­nun­tai­na ko­ti­kap­pe­lis­saan. Kaa­re­la-Mus­to­nen ker­too to­teut­ta­van­sa pit­kä­ai­kais­ta unel­maan­sa. Hän myös muis­tut­taa, et­tä ti­lai­suu­des­sa on lupa an­taa tun­tei­den tul­la pin­taan, jou­lu kun on tun­ne­pi­toi­nen juh­la.

Mut­ta vält­tä­mä­tön­tä se on. Mel­kein kol­me­a­kym­men­tä kun­ta­päät­tä­jää kos­ke­va ri­ko­soi­keu­den­käyn­ti on poik­keuk­sel­li­nen koko maan mit­ta­kaa­vas­sa, mut­ta eri­tyi­sen tär­keä se on kit­ti­lä­läi­sil­le, ja pai­kal­lis­leh­den on ker­rot­ta­va sii­tä. Sik­si mi­nä­kin olen is­tu­nut kä­rä­jä­oi­keu­den me­di­a­huo­nees­sa noin ker­ran vii­kos­sa.

Kit­ti­län kir­kon­ky­län ky­läil­me lie­nee tä­hän ai­kaan vuo­des­ta kau­neim­mil­laan. Jou­lu­va­lot ja muut so­mis­teet ko­ris­ta­vat näy­teik­ku­noi­ta, ja hen­to lu­mi­vaip­pa peit­tää maan ja ra­ken­nus­ten ka­tot. Kylä kes­tää ver­tai­lun lap­pi­lai­siin ky­liin.

Ai­ka moni jou­tuu sil­loin täl­löin ti­lan­tee­seen, jos­sa kas­vo­muis­ti toi­mii ri­pe­äs­ti, mut­ta ni­mi­muis­ti ei. Esi­mer­kik­si kau­pas­sa ta­vat­tu tyyp­pi näyt­tää hy­vin­kin tu­tul­ta, mut­ta nimi tai yh­teys ei tule mil­lään mie­leen. Vie­lä no­lom­paa on, jos kas­vot­kaan ei­vät näy­tä tu­tuil­ta, mut­ta vas­ta­puo­li tun­tee si­nut kyl­lä. Jois­sa­kin am­ma­teis­sa, ku­ten vaik­ka toi­mit­ta­jil­la, kas­vo­ja tu­lee ja me­nee ja nii­tä muis­taa vaih­te­le­vas­ti. Sa­no­taan, et­tä kaik­ki tun­tee api­nan, mut­ta api­na ei tun­ne ke­tään. Omat kas­vo­ni on jäl­leen pai­net­tu tä­hän leh­teen, mut­ta ei se tar­koi­ta sitä, et­tä tun­nis­tai­sin kaik­ki lu­ki­ja­ni.

La­pis­sa on nyt poik­keuk­sel­li­sen vä­hä­lu­mis­ta, to­sin pa­rin vii­me yön lu­mi­kuu­rot ovat pois­ta­neet pa­him­man pi­mey­den ym­pä­ril­tä. On vai­kea us­koa, et­tä vii­me tal­ve­na tä­hän ai­kaan vuo­des­ta lun­ta oli har­vi­nai­sen pal­jon, sil­lä tun­tu­reil­la oli ha­vait­tu jo lu­mi­vyö­ry­jä. Tal­vel­la 2011 puo­les­taan Kit­ti­län jou­lu­yön ai­kaan nur­mik­ko lois­ti ky­läl­lä vih­re­ä­nä.

Jut­tu­kei­kal­la erään yri­tyk­sen vies­tin­täih­mi­nen tah­toi tie­tää, mi­ten me­di­a­maa­il­man mur­ros on vai­kut­ta­nut pai­kal­lis­leh­teen. Vie­lä­kö pai­kal­lis­leh­teä lu­e­taan ja kel­paa­ko lu­ki­joil­le myös pa­pe­ri­leh­ti.

Vii­de­so­sa po­ro­ko­la­reis­ta aje­taan mar­ras­kuun ai­ka­na. Liuk­kaus ja pi­meys te­ke­vät olo­suh­teis­ta muu­ten­kin han­ka­lat lii­ken­tees­sä, ja tal­vi­lai­tu­mil­le siir­ty­vät po­rot jää­vät nau­tis­ke­le­maan tien pääl­le lai­te­tus­ta suo­las­ta. Po­ro­hä­ly­tys­jär­jes­tel­mä Po­ro­kel­lo muis­tut­taa kam­pan­jal­laan mar­ras­kuun vaa­rois­ta. Vuo­sien var­rel­la po­ro­ko­la­rien vä­hen­tä­mi­sek­si on teh­ty mo­nen­lais­ta. On ko­keil­tu muun mu­as­sa hei­jas­tin­pan­to­ja ja sar­vi­hei­jas­ti­mia, jot­ka ovat osoit­tau­tu­neet kan­nat­ta­mat­to­mik­si.

Kaa­mos – mikä kau­nis sana! Saa­men­kie­lel­lä kaa­mos­ta tar­koit­ta­va sana skábma on myös kuu­kau­den ni­mes­sä. Skábmamán­nu, kaa­mos­kuu kuu­los­taa jo heti pa­rem­mal­ta kuin mar­ras­kuu, kuo­le­man­kuu, sil­lä mar­ras viit­taa kuo­le­maan. Sana mar­ras on van­ha in­doi­ra­ni­lai­nen lai­na, joka mer­kit­see kuol­lut­ta, kuo­le­vaa tai kal­man­kal­pe­aa. Se tar­koit­taa myös kuo­le­man en­net­tä, epä­ta­val­lis­ta ta­pah­tu­maa, joka en­nus­ti kuo­le­maa.

Le­vil­lä las­ke­taan yh­det­tä­tois­ta ker­taa mies­ten ja nais­ten pu­jot­te­lun maa­il­man­cu­pin avaus tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na. Ki­sat jär­jes­te­tään poik­keuk­sel­li­ses­ti maas­sa, jos­sa ei ole vuo­ria, ja tänä vuon­na ki­sat to­teu­tu­vat roh­kei­den pää­tös­ten an­si­os­ta. Lun­ta säi­löt­tiin ki­sa­rin­tee­seen peit­to­jen al­le tois­ta ker­taa. Nyt voi­daan sa­noa, et­tä pää­tös oli oi­kea, sil­lä tar­vit­ta­vaa lu­mi­mää­rää tus­kin oli­si saa­tu lu­met­ta­mal­la huip­pu­luo­kan lu­me­tus­ka­lus­tos­ta huo­li­mat­ta.

Yk­si­tyis­met­sät ovat mur­ros­ten kyn­nyk­sel­lä. Met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­siin kuu­lui­vat vie­lä nel­jä vuot­ta sit­ten kaik­ki met­sä­no­mis­ta­jat. Muun mu­as­sa edun­val­von­taa tar­jo­a­vas­ta jä­se­nyy­des­tä on tul­lut va­paa­eh­tois­ta, mut­ta Kit­ti­läs­sä jä­sen­mää­rä on yhä rei­lut 1200 ja hie­man yli puo­let kun­nan yk­si­tyis­met­sis­tä kuu­luu yh­dis­tyk­sen jä­se­nil­le.

Jäät ovat pi­tä­neet jär­vis­sä mah­ta­vaa rys­ket­tä, kun läm­pö­ti­lat ovat sa­han­neet lai­das­ta lai­taan pa­rin vii­me vii­kon ai­ka­na. Ai­na­kin ma­ta­lil­la jär­vil­lä ih­mi­set ovat us­kal­tau­tu­neet jääl­le luis­te­le­maan, tal­vi­ver­koil­le ja pil­kil­le.

Lu­mi­ty­kit ovat pääs­seet vii­mein vauh­tiin Le­vil­lä, kun sää pa­kas­tui vii­me vii­kol­la. Ko­vim­mil­laan pak­ka­nen pauk­kui vii­kon­lop­pu­na Kit­ti­län len­to­a­se­mal­la –17 as­teen lu­ke­mis­sa. Pak­kas­ten an­si­os­ta suk­set voi nyt kai­vaa esil­le, ja maa­il­man­cup-rin­tee­seen­kin on saa­tu var­man pääl­le kun­nol­la lun­ta. Myös luon­non­lun­ta on lu­vas­sa mai­se­maa ko­ris­ta­maan.

Yh­dys­val­ta­lai­nen tu­le­vai­suu­den­tut­ki­ja Wil­li­am Cros­s­man on en­nus­ta­nut pait­si pai­ne­tun sa­nan kuo­le­van myös kir­joit­ta­mi­sen en­nen pit­kää hä­vi­ä­vän ko­ko­naan. Kir­joi­tuk­sen kor­vaa Cros­s­ma­nin mu­kaan pu­heen tie­to­tek­ni­nen muun­te­lu. Useim­mat tut­ki­jat ovat on­nek­si tois­ta miel­tä: kir­joi­tet­tu kie­li säi­lyy. Kir­joi­tuk­sen his­to­ri­an ke­hi­tys­vai­heet ei­vät ole en­nen­kään tar­koit­ta­neet edel­lis­ten kau­sien toi­min­ta­ta­vois­ta luo­pu­mis­ta, vaan ne kaik­ki ovat yhä edel­leen käy­tös­sä.