Murokoruja tekemässä Lumia Eskelinen (vas.), Senja Jokiniemi, Jooa Mansikkasalo ja Telma Auer.
Lukkarin koulun ekaluokkalaiset juhlistivat perjantaina sadatta koulupäiväänsä. Käytävälle pystytettiin satanäyttely ja pelattiin bingoa sataruudukolla, johon muodostui bingon päätteeksi luku sata.
Metsäasiaa riittää tämän viikon Kittilälehdessä. Metsä ja puut on nyt suuri puheenaihe laajemminkin. Esimerkiksi Kolarissa Aalistunturin alueen hakkuut valtion mailla puhuttavat ja uutiset sieltä ovat levinneet ulkomaille saakka. Esiin on noussut keskustelua siitä, pitäisikö yhteistä metsäomaisuutta suojella enemmän muun muassa monimuotoisuuden vaalimiseksi.
Ensimmäinen viikko ilman lihaa oli opettelua. Ihan piruuttaan testiin otettu lihaton kuukausi alkoi kurnivilla suolilla. Teki vietävästi mieli sipaista leivän päälle meetvurstia. Lapsille tehtyä makaronia ja jauhelihaa -apetta lähes kadehdin.
Kuluva viikko alkoi sähkökatkoilla ja tavallista rankemmilla lumitöillä. Märkää lunta satoi jo valmiiksi tykkylumen painamille puille niin, että puita kaatui sähkölinjoille ja myös teiden päälle.
”Kolarin ja Kittilän rajamailla on laajoja metsäalueita, jotka ulottuvat kaikkiin suuntiin – suuria ikimetsäalueita, joissa luonto vielä esiintyy alkuperäisessä, suurenmoisessa ihanuudessaan. Metsien villit eläimet viihtyvät ikimetsien turvassa. Mikään ei häiritse alueen vallitsevaa erämaatunnelmaa. Yllästunturin tunturirykelmä kohoaa siellä ympäröivän maaston yli ja tuo luontoon Lapin tuntua.”
Metsähallitus tiedotti torstaina uudistaneensa ammattinimikkeensä sukupuolineutraaleiksi. Se luopuu mies-loppuisista nimikkeistä, ja esimerkiksi korjuuesimies on nyt puunkorjuun operaatioasiantuntija.
Lapissa on säästetty sähköä ahkerasti talven aikana pakkasista huolimatta. Vuoden aikana kulutus on vähentynyt sähkönsiirtoyhtiö Rovakairan mukaan noin kymmenen prosenttia, ja yksityiset asukkaat käyttävät kolmanneksen Rovakairan alueella jaettavasta sähköstä.
Vuosi 2022 on jäänyt taakse. Kokosimme muutamia vuoden varrelta mieleen jääneitä kuvia tähän lehteen. Vaikka mennyttä vuotta varjosti Euroopassa riehuva sota heijastusvaikutuksineen, ja vielä koronakin, paljon hyviäkin uutisia riitti.
Vuosi vaihtuu viikonvaihteessa. Muutaman tunnin ajan raketit paukkuvat ja ihmiset koristelevat pihojaan kirkkain valoin. Aurinkokin palaa loppuviikosta valaisemaan Kittilää lyhyen kaamosajan jälkeen, vaikkakaan valonsäteet eivät vielä pihoille ylläkään.
Mitä sulle kuuluu? On aina mukava, kun kuulumisia kysellään, vaikka siihen ei osaisi muuta vastata kuin ihan hyvää tai sitäpä samaa. Eräjorma kun olen, kuulumiset kysytään minulta usein muodossa: oletkos käynyt metsässä tai onkos tullut pilkittyä?
”Tänä vuonna toivoisin vain rauhaa sekä toisistamme välittämistä”. Näin laulaa Paula Vesala tämän joulun hittikappaleessa Kirje Joulupukille. Sanat perustuvat Joulupukin Pääpostiin lähetettyihin kirjeisiin, joita on tullut sadoista maista. Joulupukin pajan mukaan nyt on todellakin toivottu harvinaisen paljon aineettomia lahjoja. Etenkin yksi asia korostuu: rauha.
Me suomalaiset olemme saunakansaa, jopa niin, että suljemme korvamme kuullessamme, että muutamissa kulttuureissa on saunottu meitä aikaisemmin. Sauna on ollut meille syntymisen kehto puhdistautumisrituaaleineen, ja saunapuhtaana olemme päättäneet myös maallisen vaelluksemme. Saunariittimme ovat jatkuneet monipuolisesti. Ennen juhlistettiin erityisesti syksyn satokauden päättymistä kekrisaunalla. Nykyään juhlistamme erityisesti kesänsuvea juhannussaunalla ja kaamoksen väistymistä valon odotuksin joulusaunalla.
Katri Alatalo
Runsaan kolmen vuoden työ huipentui 9.12.2022 julkaistuun Kittilän historiateokseen ”Luonnostaan eläväinen”. Olen hyvin kiitollinen, että olen saanut olla mukana hankkeessa alusta asti. Kunnan panostus osoittaa, että päättäjät arvostavat kittiläläisten juuria. Teokseen on tiivistetty alueen historian koko kaari luonnonhistoriasta ja metsäsaamelaisesta lapinkylästä moderniin yhteiskuntaan. Kirja palvelee kaikkia historiasta kiinnostuneita niin paikallisia kuin muualta tulleita. Mitä enemmän tietää paikan historiasta, ihmisistä ja elämänmuodosta, sitä helpommin sinne juurtuu ja ymmärtää paikan mielenmaisemaa.
Kaamos alkoi Kittilän kirkonkylän korkeudella tänään keskiviikkona. Ylempänä Puljussa aurinko ei ole enää noussut horisontin yläpuolelle itsenäisyyspäivän jälkeen. Lyhimmillään päivä on talvipäivänseisauksen aikaan ensi viikon keskiviikkona. Tämän jälkeen päivä alkaa jälleen hiljalleen pidentyä, mutta sinistä hämärää riittää vielä tammikuussakin.
Eilen, Suomen itsenäisyyspäivänä palattiin taas ajassa taaksepäin, kun monessa yhteydessä muisteltiin Suomen historian vaikeita vuosia ja sitä, kuinka niistä on noustu. Kittilän yläkoululla ja lukiolla itsenäisyysjuhlaa vietettiin jo perjantaina.
Tiedättekö mikä nostaa Lapin tytön tunteet pintaan, menee ihon alle ja mitä näitä tunnekuohua ilmaisevia sanontoja nyt on? Se on se, kun etelän henkilö heittäytyy ylimieliseksi ja antaa ymmärtää, että eihän Napapiirin takana mitään osata! Onhan tämä asenne näkynyt valtakunnan politiikassakin. Siihen soppaan en tosin kapustaani pistä. Sanon vain, että soma se on isolla kirkolla ottaa kantaa ja tietää asioiden oikea laita, olipa sitten kyse Lapinmaan terveyspalveluiden järjestämisestä, alkuperäiskulttuurista, paikallishallinnon suhmuroinnista tai matkailukeskusten legendoista.
Tässä lehdessä näkyy jo joulu. Kerromme esimerkiksi, että Kittilän Jouluyössä Narikalla oli porukkaa kuin parhaina vuosina.
Ammatikseen kirjoittavan kannalta tuskastuttavia nimiä – ja edellä mainitut vain muutamia esimerkkejä niistä kittiläläisnimistä, joiden kirjoitusasu on tuottanut toimituksessa päänvaivaa.
Palvelualojen ammattiliitto PAM päätti 17. marraskuuta hiihtokeskusalan kohdennetusta lakosta, joka koskee muun muassa Leviä. Mahdollisen työnseisauksen aikaan joulukuun alussa tunturi on jo täynnä charterilla saapuvia matkailijoita ja Levillä on määrä avata uusi Glacier-hissi. Nähtäväksi jää, pääsevätkö eri osapuolet sopimukseen, neuvottelut ovat siirtyneet valtakunnansovittelijan johdettavaksi.
Katri Alatalo
Reidar Särestöniemi keräsi ympärilleen kauniita vanhoja esineitä. Kun hän vuonna 1960 teki Vanhan Särestön pirtistä itselleen oman huoneen ja työtilan, hän kirjoitti Brita Polttilalle saaneensa ”vanhan Konttiharjun – Seipi-Aapon isoisän – puukupin”. Reidar laittoi kuppiin kraakunkuoria, merisiiliä ja -tähtiä. Reidar kuvaili kotinsa tunnelmaa: ”Vanha kello tikkaa aikaa ja viilipytyistä nousee jättiläisamarylliksen salskeat kukkatorvet. Montellin raanuja riippuu seinillä ja ikivanhoja kynttilastaakoja – toin ne Norjasta – on ransilla.” Esineissä kulki mukana historia, Alma-äidin Ruija ja Reidarin oma elämä. Reidar otti esineet mukaansa myös uuteen ateljeekotiinsa, joka myöhemmin tuhoutui esineineen tulipalossa.
Valtuusto keskusteli maanantaina kuntalaisten osallistamisesta. Iso osa kunnan tehtäväkentästä siirtyy vuoden vaihteessa hyvinvointialueen vastuulle, ja kuntakentällä tapahtuu paljon muutoksia. Osaa valtuutetuista huolestuttaa, tuoko esimerkiksi hyvinvointilautakunta lisätyötä nykyisin vapaan sivistystyön lautakuntana tunnettuun päätäntäelimeen. Kunnanjohtaja Antti Jämsén ja uudistuvan lautakunnan esittelijänä toimiva sivistystoimenjohtaja Jutta Hartojoki rauhoittelivat, että muutos on jo nyt hyvin organisoitu ja tärkeintä on jatkossakin kuntalaisten hyvinvointi.
Kahvistelen aihkipetäjän kannolla, josta arvioin puulla olleen ikää toistasataa vuotta. Illalla satanut lumiharso on yöllä ruokkinut kymmenasteisen pakkasen. Aamupäivän aurinko kiillottaa etäällä näkyvän suuren suoalueen kullanhohtoiseksi. Kaukana horisontissa piirtyy selvärajaisena Ylläksen siluetti naapurituntureineen. Mutta mitä näenkään lähimaastossa!
Alkavalla talvisesongilla on aineksia matkailuennätyksiin. Intoa latistaa kuitenkin monia yrityksiä vaivaava asuntopula ja osaavan työvoiman saaminen. Nyt kelkkaa on enää vaikea kääntää, mutta paikallisten yrittäjien mukaan tilanteeseen on löydettävä jatkossa ratkaisuja, jos kasvavaan kysyntään halutaan vastata laadukkaasti.
Mari Palomaa
Sain taas mieluisan kutsun sanailemaan tänne synnyinseudun aviisiin. Monenlaisia ajatuksia syntyykin etenkin, kun ajaa tuota väliä Turku–Kittilä. Se saa usein muistelemaan niin lapsuuden tunnelmia ja ihmisiä kuin omaa identiteettiään ja historiaansa. Tunturien tyttären minäkuvasta ammennan jotain joka päivä, ja luultavasti enemmän kuin edes huomaankaan.
Alkava sesonki tuo taas leipää pohjoisen yrittäjien pöytään. Koronavuosien jälkeen matkailijoiden määrän uskotaan nousevan ennätyksiin, ja luvassa on uusia lentoyhteyksiäkin. Tällä viikolla Levillä alkaa näkyä maailman parhaita alppihiihtäjiä, maailmancupin kisat järjestetään reilun kahden viikon kuluttua Levillä. Rinne on saatu säilölumen avulla huippukuntoon. Ilman lumivarastoja olisi voinut tulla kiirettä ja ahdistusta, koska pitempää pakkasjaksoa ei ole ollut.
Katri Alatalo
Kolmevuotias poikani kysyi eräänä iltana, millaista kylällä oli, kun vanha R-kioski oli uusi. Olimme aikaisemmin seuranneet uuden K-kaupan alta raivattujen rakennusten purkua. Kerroin lapsuusmuistojani vanhasta R-kioskin ja apteekin talosta. Poika katseli innoissaan purkutyömaata, mutta oli jäänyt miettimään rakennuksen kohtaloa. Hän kyseli myöhemmin lapsen itsepintaisuudella, miksi siitä ei pidetty huolta, miksi sitä ei korjattu, miksi se purettiin.
Uuden koulun rakentaminen on alkanut maatöillä. Meneillään olevat työt vaikuttavat kouluun kulkemiseen, sillä aidattu työmaa vie suuren osan yläkoulun ja lukion piha-alueesta. Uusia kulku-uria on käyty oppilaiden kanssa läpi luokissa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa saa yhä vastenmielisempiä piirteitä. Kiovaan ja muihin suuriin kaupunkeihin tehdyt raketti-iskut viatonta siviiliväestöä vastaan täyttävät sotarikosten tunnusmerkit. Kun varsinaiset sotatoimet tuntuvat takkuavan, käy Venäjä raketti-iskujen lisäksi hybridioperaatioita eurooppalaista yhteisöä vastaan yrittäen saada lyötyä kiilaa yhteiseen rintamaamme. Nord Stream -kaasuputkien räjäytykset, Norjan dronehavainnot ja Puolan öljyputken vuoto eivät voi olla sattumaa. Syyttävä sormi osoittaa kohti Kremliä, joka kuitenkin edelleen kiistää sujuvasti kaiken.
Suomalaiset ovat aloittaneet sähkönsäästämisen. Esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridin tietojen mukaan syyskuussa sähkönkulutus laski seitsemän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna – ja Astetta alemmas -kampanja alkoi vasta viime viikolla. Kansalaispulssi-kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kertoo säästävänsä energiaa.
Vuosi sitten syksyllä istuin eräänä iltana tietokoneella ja etsin kenkiä, jotka halusin. Omaa kokoani ei meinannut löytyä mistään nettikaupasta. Googlettelin, ja yhtäkkiä oikeat kengät lävähtivät eteeni. Innostuin, ja sen enempää ajattelematta tilasin ne. Syötin tietoni ja maksoin ostokseni luottokortilla – ja olin hyvin tyytyväinen itseeni.