Tun­tu­ri-La­pin Hui­put il­mes­tyy leh­den vä­lis­sä vii­meis­tä ker­taa täl­le ke­vääl­le. Ta­ka­na on jäl­leen hur­ja se­son­ki, jon­ka hui­pen­nuk­se­na on vie­lä edes­sä erit­täin vil­kas pää­si­äi­nen ja rie­ha­kas vap­pu. Len­not Kit­ti­lään tip­pu­vat yh­teen päi­vit­täi­seen huh­ti­kuun vii­mei­se­nä vii­kon­lop­pu­na. Eten­kin maa­lis­kuu oli Kit­ti­läs­sä to­del­la vil­kas mat­kai­lu­kuu­kau­si, ja len­to­ken­tän kaut­ta kul­ki noin 73 000 mat­kus­ta­jaa. Mo­nil­la koit­taa töis­sä lop­pu­ki­ri ja sit­ten kii­re hel­pot­taa.

Poh­joi­ses­sa oli pää­si­äis­lau­an­tai­na ta­pa­na, et­tä pie­niä noi­ta-ak­ko­ja tai trul­le­ja kul­ki ta­los­ta ta­loon. He oli­vat pu­keu­tu­neet vä­rik­käi­siin, pit­kiin ha­mei­siin ja esi­lii­noi­hin, ko­rea hui­vi oli sol­mit­tu leu­an al­ta kiin­ni. Mu­ka­na rek­vi­siit­ta­na oli luu­ta ja kah­vi­pan­nu. Pos­ket oli pu­nat­tu ja eh­kä li­sät­ty hie­man pi­sa­mia äi­din tai ison­sis­kon ka­ja­lil­la. Pik­ku­noi­dat kä­vi­vät toi­vot­ta­mas­sa hy­vää pää­si­äis­tä ja saat­toi­vat saa­da sii­tä pal­kak­si jo­tain pien­tä ku­ten vaik­ka suk­laa­mu­nan. Ne to­sin oli­vat vie­lä 1960-lu­vul­la tosi har­vi­nai­sia.

Pal­ve­lu­ta­lo Pääs­ky­län asuk­kai­den ja työn­te­ki­jöi­den vir­kis­tä­mi­seen pe­rus­tet­tu Hen­kii­kö ry viet­tää tänä vuon­na 30-vuo­tis­ta tai­val­taan. Vii­kon­lop­pu­na yh­dis­tys­tä juh­lit­tiin lu­ki­ol­la jär­jes­te­tyl­lä hy­vän­te­ke­väi­syys­kon­ser­til­la ja kah­vi­tuk­sel­la. Ta­pah­tu­ma veti lu­ki­on sa­lin täy­teen, ja kun­ni­a­vie­rai­na oli­vat paik­ka­kun­nan van­huk­set. Hen­kii­kö ry pe­rus­tet­tiin Kit­ti­lään, kos­ka myy­jäi­sis­tä saa­ta­vat va­rat ha­lut­tiin oi­ke­aan käyt­töön. Ta­voit­tee­na on, et­tä van­hus­työn ilo ja ar­vos­tus säi­lyi­si. Yh­dis­tys on myös ny­ky­a­jas­sa, sil­lä Hen­kii­kö on avan­nut Fa­ce­book-si­vut, joi­den kaut­ta omai­set nä­ke­vät tuo­rei­ta kuu­lu­mi­sia. Kaik­ki tämä ta­pah­tuu työn­te­ki­jöi­den omal­la ajal­la.

Kuu­los­tan van­hal­ta än­ky­räl­tä kun sa­non, et­tä te­le­vi­si­on las­ku­suh­dan­ne al­koi tosi-tv:stä. Ei ai­van niis­tä en­sim­mäi­sis­tä – ame­rik­ka­lai­nen Sel­viy­ty­jät oli en­sim­mäi­si­nä Suo­men-vuo­si­naan vuo­si­tu­han­nen alus­sa ai­ka kiin­nos­ta­va, ja jopa en­sim­mäis­ten Big Brot­he­rei­den ai­to­ja kes­kus­te­lu­ja oli mu­ka­va seu­ra­ta – mut­ta pu­hun sii­tä seu­raa­vas­ta aal­los­ta. Vie­dään pa­ris­kun­tia täyn­nä hy­vän­nä­köi­siä sink­ku­ja ole­val­le saa­rel­le kat­so­maan, pää­ty­vät­kö he pet­tä­mään toi­si­aan. Laih­du­te­taan kil­paa. Men­nään sok­ko­na nai­mi­siin. Si­sus­te­taan, stai­la­taan ja ko­ka­taan elä­mäs­tä kiil­to­ku­vaa.

Ko­la­rin kun­nan eh­do­tus kun­ta­ra­jan siir­tä­mi­sek­si on saa­mas­sa kar­va­lak­ki­lä­he­tys­tön Hel­sin­kiin. Kit­ti­lä us­koo, et­tä asia saa­tai­siin hoi­det­tua kun­tien vä­li­sel­lä yh­teis­työl­lä, mut­ta tar­vit­ta­es­sa pää­kau­pun­kiin lai­te­taan de­le­gaa­tio asi­al­le. Yl­läs­jär­vi on ra­ja­ky­lä, jon­ka lä­päi­se­vät Kit­ti­län ja Ko­la­rin kun­ta­ra­jat. Muu­tok­sen alai­sel­la alu­eel­la asuu va­ki­nai­ses­ti noin 30 hen­ki­löä. Ko­la­rin päät­tä­jien mie­les­tä on vää­rin, et­tä ky­läs­sä jou­du­taan laa­jen­ta­maan kou­lua naa­pu­ri­kun­nan las­ten vuok­si. Kit­ti­län ve­ro­tu­lot puo­les­taan vä­he­ni­si­vät rei­lut 100 000 eu­roa.

Kun hal­li­tus maa­lis­kuus­sa kaa­tui, mit­ta­van sote-uu­dis­tuk­sen val­mis­te­lu päät­tyi. Tar­ve uu­dis­taa so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ra­ken­tei­ta ja pal­ve­lu­ja ei kui­ten­kaan hä­vin­nyt yh­des­sä yös­sä. Uu­dis­tuk­sen ta­voit­teek­si oli ase­tet­tu ka­ven­taa ih­mis­ten hy­vin­voin­ti- ja ter­vey­se­ro­ja, pa­ran­taa pal­ve­lu­jen yh­den­ver­tai­suut­ta ja saa­ta­vuut­ta ja myös hil­li­tä kus­tan­nuk­sia.

Kit­ti­lä on hou­kut­te­le­va paik­ka­kun­ta niin mat­kai­li­joil­le kuin työn­te­ki­jöil­le­kin. Vs. si­vis­tys­tys­toi­men­joh­ta­ja Aar­ne Mä­ke­lä sa­noo tä­män vii­kon leh­des­sä, et­tä vaik­ka kun­ta on jo ve­to­voi­mai­nen, edel­lä­kä­vi­jyy­den eteen tu­li­si teh­dä vie­lä enem­män. Si­vis­tys­toi­mi työl­lis­tää liki puo­let kun­nan työn­te­ki­jöis­tä. Haas­tei­ta tuo­vat nyt eten­kin kou­lu­ra­ken­nus­ten si­säil­ma­on­gel­mat sekä si­tou­tu­neen hen­ki­lö­kun­nan saa­mi­nen. Teh­tä­vien va­ki­nais­ta­mi­nen ja riit­tä­vä si­tou­tu­mi­nen ovat tär­kei­tä te­ki­jöi­tä uu­den ke­hit­tä­mi­sek­si. ”Pi­täi­si ol­la nä­ky­mä pi­tem­män täh­täi­men py­sy­vyy­des­tä”, Mä­ke­lä sa­noo.

Pa­ra­tii­sin ovet sul­keu­tui­vat vai­vih­kaa tois­sa vii­kol­la, kun Nor­jas­sa Fin­n­mar­kin lää­nis­sä otet­tiin käyt­töön ul­ko­maa­lai­sil­le oma­toi­mi­ret­kei­li­jöil­le ase­tet­tu ka­las­tus­kiel­to. Tun­tu­ri­jär­vil­lä ky­sees­sä on pilk­ki­kiel­to, kos­ka se on voi­mas­sa ke­sä­kuun puo­li­vä­liin saak­ka. Kiel­los­ta on mah­dol­lis­ta poi­kei­ta vain, jos käyt­tää pai­kal­li­sia pal­ve­lui­ta.

Il­mas­to muut­tuu, mik­si me em­me? Muun mu­as­sa näin luki yh­des­sä nuor­ten kir­joit­ta­mas­sa kyl­tis­sä, kun ylä­kou­lul­la ja lu­ki­ol­la tem­pais­tiin per­jan­tai­na il­mas­ton­muu­tok­seen liit­ty­väs­tä huo­les­ta.

Las­ten­hoi­to­yk­si­kös­säm­me käy­te­tään vas­tai­suu­des­sa Es­pe­ri Don’t Ca­ren ke­hit­te­le­mää hoi­to­mi­toi­tus­ta. Jo­kais­ta las­ta koh­den kiin­ti­öi­dään 0,6 van­hem­paa hoi­to-, huol­to- ja ra­vit­se­mus­pal­ve­lui­hin. Lä­hei­syys- ja loh­du­tus­työt suo­ri­te­taan van­hem­pien mui­den teh­tä­vien ohes­sa, ei­kä nii­tä las­ke­ta mi­toi­tuk­seen.

Vii­kon pääs­tä kes­ki­viik­ko­na on ke­vät­päi­vän ta­saus. Sil­loin kaa­mo­sa­jan ly­hyt va­loi­sa het­ki on enää hä­mä­rä muis­ti­ku­va, ja päi­vä on suu­rin­piir­tein sa­man mit­tai­nen kaik­ki­al­la maa­il­mas­sa. Poh­jois­na­val­la au­rin­ko ei las­ke puo­leen vuo­teen, ja Kit­ti­läs­sä­kin jo­kai­nen päi­vä on edel­lis­tä va­loi­sam­pi.

Ke­vä­ta­ha­va, yö­pak­ka­nen ja rei­pas ke­vät­tuu­li – sii­nä ul­koi­set edel­ly­tyk­set lap­pi­lai­sen ke­väi­sen her­kun val­mis­ta­mi­sel­le. Näi­den li­säk­si tar­vi­taan tie­tys­ti riit­tä­vä mää­rä po­ron­li­haa ja paik­ka, jon­ne li­hat ri­pus­taa. Toki nau­dan­li­ha­kin pa­rem­man puut­tees­sa käy, mut­ta oi­ke­an kui­va­li­han saa­mi­sek­si ke­vä­ta­ha­van kui­vat­ta­vak­si ri­pus­te­taan ni­me­no­maan po­ron­li­haa. Ajan­koh­ta voi vaih­del­le vuo­sit­tain, mut­ta li­hat ri­pus­te­taan ulos, kun päi­väl­lä on jo plu­sas­tei­ta, mut­ta yö­pak­ka­set ve­tä­vät läm­pö­ti­lan alas. Ke­väi­nen au­rin­ko ja tuu­li vii­meis­te­le­vät kyp­sy­mi­sen. Tu­los on mo­nin ver­roin pa­rem­paa kuin Par­man tai Ser­ra­non kink­ku.

Kal­lon kylä on he­rän­nyt tal­viu­nil­taan. Kirk­kail­la ke­vät­han­gil­la liik­kuu lo­mai­le­via mök­ki­läi­siä ja ky­läyh­dis­tys­kin ko­kou­tui vii­kon­lop­pu­na he­rät­te­le­mään uut­ta toi­min­taa. Ky­läs­sä ai­o­taan pis­tää kun­toon kaik­ki­aan nel­jä suo­sit­tua vir­kis­tys­paik­kaa. Muu­ta­kin te­ke­mis­tä on suun­nit­teil­la esi­mer­kik­si ky­lä­kau­pan alu­eel­le, joka on jo van­has­taan tut­tu ko­koon­tu­mis­paik­ka. Kaup­pa ja ka­pak­ka löy­tyy ky­läs­tä edel­leen, ei­kä väki ole kal­lo­lais­ten mu­kaan kar­kaa­mas­sa mi­hin­kään. Mitä nyt töis­sä saa­te­taan käy­dä kau­ka­na­kin ko­toa. Usei­ta asun­nok­si tai mö­kik­si os­tet­tu­ja ta­lo­ja re­mon­toi­daan tu­le­vai­suut­ta var­ten. Kal­lo­lai­set ovat eri­tyi­sen yl­pei­tä jär­vi­ky­län mai­se­mis­ta.

See­fel­din hiih­don MM-ki­sois­ta ei uu­sia suo­ma­lai­sia ur­hei­lu­san­ka­rei­ta saa­tu. Maa­il­man pa­ras pe­rin­tei­sen hiih­to­ta­van hiih­tä­jä Ii­vo Nis­ka­nen raa­pi Suo­men mi­ta­li­pörs­siin yh­den prons­sin, sal­do on yh­tä huo­no kuin Val di Fiem­mes­sa 2013 ja Fa­lu­nis­sa 2015. Muu­ta­mat ne­los- ja vi­tos­si­jat pi­ris­tä­vät ko­ko­nais­ku­vaa hie­man, mut­ta poh­jois­mai­set hiih­to­la­jit ei­vät enää ole suu­ri suo­ma­lai­nen yl­pey­de­nai­he. Ovat­ko­han ol­leet­kaan Lah­den vuo­den 2001 ka­tast­ro­fin jäl­keen?

En ole kos­kaan saa­nut ai­kai­sek­si tart­tua Si­nu­he egyp­ti­läi­seen. Teos on kiin­nos­ta­nut pit­kään, mut­ta pelk­kä vil­kai­su lä­hes tu­han­nen si­vun mit­tai­seen kir­ja­jär­kä­lee­seen on saa­nut huo­kai­se­maan sy­vään. Sik­si oli­kin hie­noa huo­ma­ta, et­tä Mika Wal­ta­rin klas­sik­ko­te­os löy­tyy Yle Aree­nas­ta myös kuun­nel­ma­ver­si­o­na. Urak­kaan oli ryh­dyt­tä­vä heti, ja kuun­te­lu­ai­kaa tun­tui löy­ty­vän par­hai­ten il­ta­len­kil­lä. Kir­jas­sa ää­ni­näyt­te­li­jä lu­kee lää­kä­ri-Si­nu­hen seik­kai­lui­ta minä-muo­dos­sa, mut­ta mu­ka­na on myös mui­ta per­soo­nal­li­sia roo­le­ja sekä mu­siik­kia ja yk­sin­ker­tai­sia te­hos­tei­ta elä­vöit­tä­mään ko­ke­mus­ta.

Täs­sä leh­des­sä pa­lau­te­taan ma­teen mai­ne. Kok­ki Heik­ki Kun­na­ri ker­too, mil­lai­sia herk­ku­ja ma­ti­kas­ta syn­tyy. Sii­tä voi val­mis­taa pal­jon muu­ta­kin kuin pe­rin­teis­tä ma­de­keit­toa. Ma­det­ta on tur­haan hyl­jek­sit­ty ul­ko­nä­kön­sä vuok­si ja sik­si, et­tä se elää ve­sis­tön poh­ja­mu­dis­sa. Kyp­sen­tä­mäl­lä mah­dol­li­set loi­set kui­ten­kin kuo­le­vat, ku­ten muis­ta­kin ka­lois­ta.

Kes­kit­ty­mis­ky­ky­ni her­paan­tui, ei­kä sitä au­ta se­li­tel­lä. On­nek­si taa­ja­ma­no­peu­det oli­vat ma­ta­lia ja toi­set oli­vat ti­lan­tees­sa he­reil­lä. Ke­nel­le­kään ei käy­nyt kuin­kaan, ei­kä pel­ti­vau­ri­oi­ta­kaan syn­ty­nyt.

Kir­kon­ky­län Suo­tien ja Lai­ta­tien alu­eel­le ra­ken­ne­taan kuu­si ri­vi­ta­loa, joi­hin tu­lee yh­teen­sä 32 uut­ta vuok­ra-asun­toa. Kun­ta on sol­mi­nut so­pi­muk­sen Koti Poh­joi­nen Oy:n kans­sa, ja kak­si­ot, kol­mi­ot sekä nel­jän huo­neen huo­neis­tot kuu­lu­te­taan ha­et­ta­vik­si to­den­nä­köi­ses­ti syys- tai lo­ka­kuus­sa. Han­ke hel­pot­taa kun­nan pit­kään jat­ku­nut­ta asun­to­pu­laa. Kit­ti­län Vuok­ra­ta­lot Oy:n mu­kaan yh­ti­öl­lä on kä­sit­te­lys­sä täl­lä het­kel­lä 84 asun­to­ha­ke­mus­ta. Vii­me vuon­na ha­ke­muk­sia jä­tet­tiin yli 300, kun vie­lä vuon­na 2014 asun­toa haki yli sata ih­mis­tä vä­hem­män.

Huo­men­na tors­tai­na vie­te­tään ys­tä­vän­päi­vää. Mo­nil­la kou­luil­la lä­he­te­tään pos­tia sa­lai­sel­le ys­tä­väl­le, ja lu­ki­on van­him­mat juh­li­vat penk­ka­rei­ta ja siir­ty­vät lu­ku­lo­mal­le. Sa­mal­la heil­le avau­tu­vat uu­det ku­vi­ot elä­mäs­sä, ja jot­kut ys­tä­vyys­suh­teet saat­ta­vat saa­da etäi­syyt­tä. Etäi­syys­kään ei vält­tä­mät­tä ole mi­kään es­te ys­tä­vyy­den yl­lä­pi­tä­mi­sek­si. Veli-Pet­te­ri Kyrö ker­too Kit­ti­lä­leh­del­le, et­tä hä­nel­lä on pal­jon net­ti­ka­ve­rei­ta oi­kei­den ka­ve­rei­den li­säk­si. Tie­to­ko­neyh­tey­det ovat teh­neet mah­dol­li­sek­si sen, et­tä hän pys­tyy ole­maan ka­ve­rei­den kans­sa yh­teyk­sis­sä esi­mer­kik­si Ky­rös­sä, jos­sa hä­nel­lä ole seu­raa lä­his­töl­lä.

Meil­le ovat var­maan tut­tu­ja ni­mi­tyk­set lap­pa­lai­nen ja saa­me­lai­nen. Ne ei­vät ole sama asia, sil­lä lap­pa­lai­nen tar­koit­taa elin­kei­noa vas­ta­koh­ta­na ta­lol­li­sel­le, saa­me­lai­suus et­ni­syyt­tä. Saa­me­lai­set ovat kut­su­neet rei­lut pari vuo­si­tu­hat­ta it­se­ään ni­mel­lä sápme­las, saa­me­lai­nen.

Olin vii­me vii­kol­la oop­pe­ras­sa kat­so­mas­sa Ul­la-Lee­na Lund­ber­gin voit­toi­saan Jää-ro­maa­niin pe­rus­tu­van oop­pe­ran. Sen on sä­vel­tä­nyt Jaak­ko Kuu­sis­to, ja lib­re­ton on kir­joit­ta­nut Ju­ha­ni Koi­vis­to. Sä­vel­tä­jän mu­kaan poh­ja­vi­ree­nä on koko te­ok­sen ajan uh­ka. Kir­jan lu­ke­neet tie­tä­vät, et­tä sii­nä on dra­maat­ti­sia ja jär­kyt­tä­vi­ä­kin kään­tei­tä, jot­ka tois­tu­vat oop­pe­ras­sa. Oop­pe­ras­sa ku­ten kir­jas­sa­kin kes­ki­ty­tään pal­jon luon­non, sään ja tuon­puo­lei­sen maa­il­man ku­vaa­mi­seen. Sel­vää on, et­tä kaik­kea ei voi se­lit­tää. Nii­den li­säk­si toi­nen kan­ta­va asia oop­pe­ras­sa on ar­kie­lä­män ku­vaa­mi­nen, jos­sa eri­lai­set ih­mi­set koh­taa­vat. Saa­ris­tos­sa – Jää si­joit­tuu Korp­poo­seen – ja La­pis­sa on pal­jon yh­teis­tä, ku­ten ar­jen ja luon­non an­ka­ruus sekä ih­mi­sen elä­mi­nen luon­non ar­moil­la, mut­ta kui­ten­kin tois­ten kans­sa yh­teis­työs­sä, sil­lä yk­sin ei pär­jää. Mi­nun on ihan pak­ko mai­ni­ta yk­si de­tal­ji Ul­la-Lee­na Lund­ber­gis­tä: olem­me mo­lem­mat et­no­lo­ge­ja; hän on opis­kel­lut ai­koi­naan Åbo Aka­de­mis­sa, minä Tu­run yli­o­pis­tos­sa. Et­no­lo­gi­taus­ta nä­kyy hie­nos­ti mo­nis­sa hä­nen kir­jois­saan, sil­lä hä­nel­lä on sil­mää niin mo­ni­kas­voi­sen luon­non ku­vaa­mi­sel­le, kes­kus­te­lul­le kuin ar­kie­lä­mäl­le.

Täl­lä vii­kol­la leh­des­sä on vaih­teek­si hy­viä uu­ti­sia Met­sä­hal­li­tuk­sen kuk­ka­ros­ta. Luon­to­pal­ve­lut on ni­mit­täin saa­nut in­ves­toin­ti­ra­hoi­tus­ta muun mu­as­sa au­ti­o­tu­pien kun­nos­ta­mi­seen.

Edus­kun­ta­vaa­lei­hin on enää noin kak­si ja puo­li kuu­kaut­ta, ja se on mah-ta-vaa. La­pin vaa­li­pii­ris­sä on ni­mit­täin po­ten­ti­aa­lia kun­non myl­ler­ryk­seen puo­lu­ei­den kes­ken, ja vaa­li­ke­vääs­tä tu­lee kuu­ma.

Tie­hank­keet ete­ne­vät usein niin hi­taas­ti, et­tä mo­net ky­lät ovat eh­ti­neet tyh­jen­tyä pa­rem­pia kul­ku­väy­liä odo­tel­les­sa. Kit­ti­län Pa­ka­tis­sa Han­nu Kar­po jy­räh­ti kal­toin koh­del­luis­ta kan­sa­lai­sis­ta jo kol­me­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Jou­lu­lah­ja­ra­ho­ja pyö­rä­tien ra­ken­ta­mi­seen ei ole kuu­lu­nut, mut­ta Pa­kat­ti ei kui­ten­kaan vuo­sien ai­ka­na ole tyh­jen­ty­nyt, vaan asuk­kai­ta on tul­lut li­sää. Val­ti­on ra­hoil­la on sen­tään le­ven­net­ty Ou­nas­jo­en ylit­tä­vää sil­taa, ja no­peus­ra­joi­tus­ta on las­ket­tu, mut­ta on­gel­ma ei ole pois­tu­nut mi­hin­kään. Lap­sia Pa­ka­tis­sa on niin pal­jon, et­tä joen taak­se voi­tai­siin ra­ken­taa oma päi­vä­ko­ti.

Leh­dis­sä alet­tiin pian jou­lun jäl­keen heh­kut­taa ark­ti­sen il­ma­mas­san tuo­van Suo­meen jää­tä­vää il­maa ja rä­jäh­tä­viä pak­ka­sia. Ot­si­kot pe­rus­tui­vat Eu­roo­pan kes­ki­pit­kien en­nus­tei­den kes­kuk­sen laa­ti­maan kuu­kau­si­kat­sauk­seen, joka pit­käs­tä ai­kaa lu­pa­si ta­val­lis­ta kyl­mem­pää sää­tä koko Suo­meen.

Aloi­tam­me tä­män vii­kon leh­des­sä uu­den jut­tu­sar­jan. Vii­me vuon­na vie­rai­lim­me eri­lai­sil­la työ­pai­koil­la, mut­ta nyt kur­kis­tam­me paik­ka­kun­ta­lais­ten va­paa-ajan har­ras­tuk­siin.

Mi­nua luul­tiin kau­pas­sa jok­si­kin toi­sek­si. Tun­sim­me pe­ri­aat­tees­sa toi­sem­me, mut­ta kun kes­kus­te­lu muut­tui kum­mal­li­sek­si, aloin aa­vis­tel­la, et­tei kaik­ki ol­lut ai­van niin kuin piti.

Kit­ti­län Po­kas­sa mi­ta­tus­ta Suo­men ja Eu­roo­pan pak­ka­sen­nä­tyk­ses­tä, –51,5 as­tet­ta, on ku­lu­nut maa­nan­tai­na 28. tam­mi­kuu­ta 20 vuot­ta. Muis­tat­ko, mi­ten pak­ka­set vai­kut­ti­vat ar­kee­si? Hyy­tyi­kö au­to, ve­ti­kö nur­kis­sa vai ei­kö tun­tu­nut mis­sään? Ker­ro pak­kas­muis­to­si meil­le säh­kö­pos­til­la osoit­tee­seen in­fo.kit­ti­la­leh­ti@slpme­dia.fi tai pu­he­li­mit­se p. 0400 236 849. Lii­tä mu­kaan myös yh­teys­tie­to­si.

La­pin pe­las­tus­lai­tos on to­den­nut aut­ta­mis­vel­vol­li­suu­den nou­dat­ta­mi­sen hei­ken­ty­neen lii­ken­tees­sä. On­net­to­muu­den ha­vain­neen tu­lee men­nä aut­ta­maan omien tai­to­jen­sa mu­kaan, kui­ten­kin omaa tur­val­li­suut­taan tai esi­mer­kik­si muu­ta lii­ken­net­tä vaa­ran­ta­mat­ta. Vii­me ai­koi­na ovat yleis­ty­neet il­moi­tuk­set ohi aja­vil­ta au­toi­li­joil­ta, jot­ka il­moit­ta­vat lii­ken­ne­on­net­to­muuk­sis­ta py­säh­ty­mät­tä koh­tee­seen. Liik­ku­vas­ta au­tos­ta teh­ty pai­kan­nus voi men­nä kym­me­niä ki­lo­met­re­jä vi­kaan.

Kit­ti­län juh­la­vuo­den pää­tyt­tyä sain vii­mein val­miik­si yh­den pro­jek­tin. Olen käy­nyt nyt kaik­kien Kit­ti­län kun­nas­sa si­jait­se­vien tun­tu­rei­den hui­pul­la. Vii­mei­sim­pi­nä oli mat­kat­ta­va Pul­jun erä­maa-alu­eel­le tut­ki­maan Kor­sa­tun­tu­ria ja Pul­ju­tun­tu­ria. Kor­sa­tun­tu­ri on Kit­ti­län erä­mai­sim­mas­sa kol­kas­sa, jos­sa ei ole mer­kit­ty­jä reit­te­jä. Mat­kaa Kit­ti­län, Ina­rin ja Enon­te­ki­ön kun­tien ra­jo­jen hal­ko­mal­le hui­pul­le tu­lee lä­him­mäl­tä tiel­tä 20 ki­lo­met­riä. Pul­ju­tun­tu­ri puo­les­taan on ai­van Nun­na­seen me­ne­vän tien var­res­sa, ja hui­pul­le vie mas­ton huol­to­tie.