”Hei Mari! Tääl­lä on mu­ka­vaa. On­ko siel­lä vaik­ka et ole­kaan kou­lus­sa? Kä­vin tä­nään ham­mas­lää­kä­ris­sä ei­kä ol­lut yh­tään rei­kää.”

Tä­hän ai­kaan vuo­des­ta kon­sert­te­ja riit­tää mo­neen ma­kuun, mut­ta hal­lit­se­va­na tee­ma­na al­kaa ol­la jou­lu. Kii­rei­den kes­kel­lä on hyvä rau­hoit­tua edes ker­ran kau­des­sa täl­lai­ses­sa ti­lai­suu­des­sa. Hyvä vaih­to­eh­to voi­si ol­la esi­mer­kik­si sun­nun­tai­na Kit­ti­läs­sä ja Le­vil­lä jär­jes­tet­tä­vät jou­lu­kon­ser­tit, joi­den tuot­to käy­te­tään pai­kal­lis­ten lap­si­per­hei­den ja ikäih­mis­ten muis­ta­mi­seen. Myös sirk­ka­lai­set Maa­rit Kaa­re­la-Mus­to­nen ja Mi­rel­la Mus­to­nen esiin­ty­vät sun­nun­tai­na ko­ti­kap­pe­lis­saan. Kaa­re­la-Mus­to­nen ker­too to­teut­ta­van­sa pit­kä­ai­kais­ta unel­maan­sa. Hän myös muis­tut­taa, et­tä ti­lai­suu­des­sa on lupa an­taa tun­tei­den tul­la pin­taan, jou­lu kun on tun­ne­pi­toi­nen juh­la.

Mut­ta vält­tä­mä­tön­tä se on. Mel­kein kol­me­a­kym­men­tä kun­ta­päät­tä­jää kos­ke­va ri­ko­soi­keu­den­käyn­ti on poik­keuk­sel­li­nen koko maan mit­ta­kaa­vas­sa, mut­ta eri­tyi­sen tär­keä se on kit­ti­lä­läi­sil­le, ja pai­kal­lis­leh­den on ker­rot­ta­va sii­tä. Sik­si mi­nä­kin olen is­tu­nut kä­rä­jä­oi­keu­den me­di­a­huo­nees­sa noin ker­ran vii­kos­sa.

Kit­ti­län kir­kon­ky­län ky­läil­me lie­nee tä­hän ai­kaan vuo­des­ta kau­neim­mil­laan. Jou­lu­va­lot ja muut so­mis­teet ko­ris­ta­vat näy­teik­ku­noi­ta, ja hen­to lu­mi­vaip­pa peit­tää maan ja ra­ken­nus­ten ka­tot. Kylä kes­tää ver­tai­lun lap­pi­lai­siin ky­liin.

La­pis­sa on nyt poik­keuk­sel­li­sen vä­hä­lu­mis­ta, to­sin pa­rin vii­me yön lu­mi­kuu­rot ovat pois­ta­neet pa­him­man pi­mey­den ym­pä­ril­tä. On vai­kea us­koa, et­tä vii­me tal­ve­na tä­hän ai­kaan vuo­des­ta lun­ta oli har­vi­nai­sen pal­jon, sil­lä tun­tu­reil­la oli ha­vait­tu jo lu­mi­vyö­ry­jä. Tal­vel­la 2011 puo­les­taan Kit­ti­län jou­lu­yön ai­kaan nur­mik­ko lois­ti ky­läl­lä vih­re­ä­nä.

Ai­ka moni jou­tuu sil­loin täl­löin ti­lan­tee­seen, jos­sa kas­vo­muis­ti toi­mii ri­pe­äs­ti, mut­ta ni­mi­muis­ti ei. Esi­mer­kik­si kau­pas­sa ta­vat­tu tyyp­pi näyt­tää hy­vin­kin tu­tul­ta, mut­ta nimi tai yh­teys ei tule mil­lään mie­leen. Vie­lä no­lom­paa on, jos kas­vot­kaan ei­vät näy­tä tu­tuil­ta, mut­ta vas­ta­puo­li tun­tee si­nut kyl­lä. Jois­sa­kin am­ma­teis­sa, ku­ten vaik­ka toi­mit­ta­jil­la, kas­vo­ja tu­lee ja me­nee ja nii­tä muis­taa vaih­te­le­vas­ti. Sa­no­taan, et­tä kaik­ki tun­tee api­nan, mut­ta api­na ei tun­ne ke­tään. Omat kas­vo­ni on jäl­leen pai­net­tu tä­hän leh­teen, mut­ta ei se tar­koi­ta sitä, et­tä tun­nis­tai­sin kaik­ki lu­ki­ja­ni.

Jut­tu­kei­kal­la erään yri­tyk­sen vies­tin­täih­mi­nen tah­toi tie­tää, mi­ten me­di­a­maa­il­man mur­ros on vai­kut­ta­nut pai­kal­lis­leh­teen. Vie­lä­kö pai­kal­lis­leh­teä lu­e­taan ja kel­paa­ko lu­ki­joil­le myös pa­pe­ri­leh­ti.

Vii­de­so­sa po­ro­ko­la­reis­ta aje­taan mar­ras­kuun ai­ka­na. Liuk­kaus ja pi­meys te­ke­vät olo­suh­teis­ta muu­ten­kin han­ka­lat lii­ken­tees­sä, ja tal­vi­lai­tu­mil­le siir­ty­vät po­rot jää­vät nau­tis­ke­le­maan tien pääl­le lai­te­tus­ta suo­las­ta. Po­ro­hä­ly­tys­jär­jes­tel­mä Po­ro­kel­lo muis­tut­taa kam­pan­jal­laan mar­ras­kuun vaa­rois­ta. Vuo­sien var­rel­la po­ro­ko­la­rien vä­hen­tä­mi­sek­si on teh­ty mo­nen­lais­ta. On ko­keil­tu muun mu­as­sa hei­jas­tin­pan­to­ja ja sar­vi­hei­jas­ti­mia, jot­ka ovat osoit­tau­tu­neet kan­nat­ta­mat­to­mik­si.

Kaa­mos – mikä kau­nis sana! Saa­men­kie­lel­lä kaa­mos­ta tar­koit­ta­va sana skábma on myös kuu­kau­den ni­mes­sä. Skábmamán­nu, kaa­mos­kuu kuu­los­taa jo heti pa­rem­mal­ta kuin mar­ras­kuu, kuo­le­man­kuu, sil­lä mar­ras viit­taa kuo­le­maan. Sana mar­ras on van­ha in­doi­ra­ni­lai­nen lai­na, joka mer­kit­see kuol­lut­ta, kuo­le­vaa tai kal­man­kal­pe­aa. Se tar­koit­taa myös kuo­le­man en­net­tä, epä­ta­val­lis­ta ta­pah­tu­maa, joka en­nus­ti kuo­le­maa.

Le­vil­lä las­ke­taan yh­det­tä­tois­ta ker­taa mies­ten ja nais­ten pu­jot­te­lun maa­il­man­cu­pin avaus tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na. Ki­sat jär­jes­te­tään poik­keuk­sel­li­ses­ti maas­sa, jos­sa ei ole vuo­ria, ja tänä vuon­na ki­sat to­teu­tu­vat roh­kei­den pää­tös­ten an­si­os­ta. Lun­ta säi­löt­tiin ki­sa­rin­tee­seen peit­to­jen al­le tois­ta ker­taa. Nyt voi­daan sa­noa, et­tä pää­tös oli oi­kea, sil­lä tar­vit­ta­vaa lu­mi­mää­rää tus­kin oli­si saa­tu lu­met­ta­mal­la huip­pu­luo­kan lu­me­tus­ka­lus­tos­ta huo­li­mat­ta.

Jäät ovat pi­tä­neet jär­vis­sä mah­ta­vaa rys­ket­tä, kun läm­pö­ti­lat ovat sa­han­neet lai­das­ta lai­taan pa­rin vii­me vii­kon ai­ka­na. Ai­na­kin ma­ta­lil­la jär­vil­lä ih­mi­set ovat us­kal­tau­tu­neet jääl­le luis­te­le­maan, tal­vi­ver­koil­le ja pil­kil­le.

Yk­si­tyis­met­sät ovat mur­ros­ten kyn­nyk­sel­lä. Met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­siin kuu­lui­vat vie­lä nel­jä vuot­ta sit­ten kaik­ki met­sä­no­mis­ta­jat. Muun mu­as­sa edun­val­von­taa tar­jo­a­vas­ta jä­se­nyy­des­tä on tul­lut va­paa­eh­tois­ta, mut­ta Kit­ti­läs­sä jä­sen­mää­rä on yhä rei­lut 1200 ja hie­man yli puo­let kun­nan yk­si­tyis­met­sis­tä kuu­luu yh­dis­tyk­sen jä­se­nil­le.

Lu­mi­ty­kit ovat pääs­seet vii­mein vauh­tiin Le­vil­lä, kun sää pa­kas­tui vii­me vii­kol­la. Ko­vim­mil­laan pak­ka­nen pauk­kui vii­kon­lop­pu­na Kit­ti­län len­to­a­se­mal­la –17 as­teen lu­ke­mis­sa. Pak­kas­ten an­si­os­ta suk­set voi nyt kai­vaa esil­le, ja maa­il­man­cup-rin­tee­seen­kin on saa­tu var­man pääl­le kun­nol­la lun­ta. Myös luon­non­lun­ta on lu­vas­sa mai­se­maa ko­ris­ta­maan.

Yh­dys­val­ta­lai­nen tu­le­vai­suu­den­tut­ki­ja Wil­li­am Cros­s­man on en­nus­ta­nut pait­si pai­ne­tun sa­nan kuo­le­van myös kir­joit­ta­mi­sen en­nen pit­kää hä­vi­ä­vän ko­ko­naan. Kir­joi­tuk­sen kor­vaa Cros­s­ma­nin mu­kaan pu­heen tie­to­tek­ni­nen muun­te­lu. Useim­mat tut­ki­jat ovat on­nek­si tois­ta miel­tä: kir­joi­tet­tu kie­li säi­lyy. Kir­joi­tuk­sen his­to­ri­an ke­hi­tys­vai­heet ei­vät ole en­nen­kään tar­koit­ta­neet edel­lis­ten kau­sien toi­min­ta­ta­vois­ta luo­pu­mis­ta, vaan ne kaik­ki ovat yhä edel­leen käy­tös­sä.

Läm­pö­en­nä­tyk­siä rik­ko­nut syk­sy sekä uu­sin il­mas­to­ra­port­ti ovat nos­ta­neet jäl­leen pin­nal­le kes­kus­te­lun il­mas­ton­muu­tok­ses­ta. Vii­me vuo­sien han­ka­lat tal­ven­tu­lot ovat nä­ky­neet Kit­ti­läs­sä­kin esi­mer­kik­si mat­kai­lun ja po­ro­ta­lou­den kär­si­mi­nä va­hin­koi­na.

Kun aje­lee Ko­la­ris­ta töi­hin Kit­ti­lään, vie­lä lom­pak­ko­a­kin enem­män kos­kee oma­tun­toon. Die­sel­far­ma­ril­la kö­röt­te­ly pus­kee 70 ki­lo­met­rin mat­kal­la il­maan enem­män saas­tet­ta kuin ha­lu­an aja­tel­la­kaan.

Kit­ti­län kir­kon­ky­lä oli vii­kon­lop­pu­na täyn­nä kult­tuu­ria ja täyn­nä ih­mi­siä. Staa­lon Fes­tit jär­jes­tet­tiin en­sim­mäis­tä ker­taa pel­käs­tään kir­kon­ky­läl­lä, ja oh­jel­mis­to kes­kit­tyi pit­käl­ti pai­kal­li­seen osaa­mi­seen. Suo­sio oli taat­tu, kun ai­na­kin Soik­ke­lin talo ja työ­vä­en­ta­lo ve­ti­vät vä­keä tu­van täy­del­tä. Eten­kin lap­sil­le jär­jes­tet­ty oh­jel­ma sai suo­si­o­ta.

Jou­duin ai­ka tar­kal­leen kak­si vuot­ta sit­ten len­to-on­net­to­muu­teen Ina­rin erä­maas­sa Pe­ci­vy­et­kin­vää­ri-ni­mi­sen pai­kan tun­tu­mas­sa. Sää oli au­rin­koi­nen, mut­ta puus­kit­tai­nen tuu­li teki olo­suh­teis­ta haas­ta­vat.

Ou­nas­jo­en­tie on so­ra­tie, jon­ka huo­no kun­to nou­see esil­le vuo­sit­tain. Tie on ai­noa kul­ku­yh­teys muun mu­as­sa Te­pas­tos­sa asu­vil­le ky­lä­läi­sil­le kaup­paan, töi­hin ja asi­oil­le. Sii­tä huo­li­mat­ta asuk­kaat jou­tu­vat ma­te­le­maan työ­mat­koil­laan jopa kah­ta­kymp­piä au­ton ha­jo­a­mi­sen pe­los­sa. Ja au­to­ja on myös ha­jon­nut.

Olin tois­sa vii­kol­la jut­tu­kei­kal­la kai­vok­sel­la. Siel­lä har­joi­tel­tiin toi­mia suu­ron­net­to­muu­den va­ral­le. Ko­ti­mat­kal­la näin kak­si hir­veä, jois­ta toi­nen su­hah­ti tien yli juu­ri en­nen mi­nun ja vas­taan­tu­le­van au­ton koh­taa­mis­ta. Seu­raa­va­na päi­vä­nä kuu­lin, et­tä en­nä­tys sa­mal­la tie­o­suu­del­la oli kol­me­tois­ta hir­veä yh­del­lä työ­mat­kal­la. Omak­si on­nek­se­ni koi­tui se, et­tä eräs kai­vok­sen työn­te­ki­jöis­tä ke­hot­ti mi­nua läh­ties­sä­ni pi­tä­mään sil­mät au­ki hir­vien va­ral­ta.

Kit­ti­län kai­vok­sel­la jär­jes­tet­tiin vii­me vii­kol­la kol­men vuo­den vä­lein uu­sit­ta­va on­net­to­muus­har­joi­tus. Kot­ka 2018 -har­joi­tuk­ses­sa ta­pah­tui ku­vit­teel­li­nen typ­pi­hap­po­vuo­to, ja avai­na­se­mas­sa oli­vat kai­vok­sen omat pe­las­tu­sor­ga­ni­saa­ti­ot. Pe­las­tus­lai­tok­sen yk­si­kön mat­ka kai­vok­sel­le kes­tää 45–50 mi­nuut­tia, jo­ten apua on voi­ta­va an­taa jo en­nen sitä. Ke­mi­kaa­li­on­net­to­muu­den va­ral­le kou­lu­tet­tu­ja löy­tyy joka työ­vuo­ros­ta.

Kuu­lin erääs­sä se­mi­naa­ris­sa (hups, yk­si­kään kiin­nos­ta­va ko­lum­ni ei ole iki­nä al­ka­nut näil­lä sa­noil­la, mut­ta men­kööt), et­tä ny­ky­nuo­ret, 90-lu­vul­la ja 2000-lu­vun alus­sa syn­ty­neet ja di­gi­taa­li­ses­sa maa­il­mas­sa kas­va­neet, ovat ni­mel­tään su­ku­pol­vi Z. Heil­le in­ter­net-
yh­teys mis­tä ta­han­sa ja kos­ka ta­han­sa on luon­nol­lis­ta, van­ha­nai­kai­sen mo­dee­min yh­dis­tä­mis­vin­ku­mi­nen oli­si heil­le vii­kon luon­to­ää­ni. He ei­vät tie­dä, mi­ten ka­set­ti ja lyi­jy­ky­nä liit­ty­vät toi­siin­sa. Heil­le VHS kuu­los­taa su­ku­puo­li­tau­dil­ta ja Kek­ko­nen di­no­sau­ruk­sel­ta.

Haku en­si ke­sän li­ons-lei­reil­le on käyn­nis­ty­mäs­sä. Kit­ti­läs­tä maa­il­mal­le lä­he­te­tään to­den­nä­köi­ses­ti yk­si nuo­ri. ”Var­sin­kin alai­käi­sel­le täs­sä on tur­val­li­set raa­mit käy­dä tut­ki­mas­sa maa­il­maa”, sa­noo nuo­ri­so­vas­taa­va Kat­ja Kau­nis­maa.

Ma­ra­to­nil­la teh­tiin Ber­lii­nis­sä maa­il­ma­nen­nä­tys, ai­van ku­ten leh­des­säm­me haas­ta­tel­tu juok­si­ja Os­si Pel­to­nie­mi Rus­ka­ma­ra­to­nin ai­kaan en­nus­ti. Maa­gis­ta kah­den tun­nin ra­jaa ei vie­lä ali­tet­tu, mut­ta ai­ka on sil­ti ai­van kä­sit­tä­mä­tön. Jo­kai­nen har­ras­ta­ja­hölk­kää­jä voi ko­keil­la, kuin­ka kau­an pys­tyy juok­se­maan 20 ki­lo­met­rin tun­ti­no­peu­del­la, jos siis edes niin ko­vaan tah­tiin het­kel­li­ses­ti­kään yl­tää. 12 mi­nuu­tin Coo­pe­rin tes­teil­lä mi­tat­tu­na ke­ni­a­lai­nen Eliud Kipc­ho­ge oli­si ki­pit­tä­nyt yli kym­me­nen ker­taa put­keen vä­hin­tään 4150 met­riä. Mo­nel­le kit­ti­lä­läi­sel­le tut­tu Pel­to­nie­mi juok­si sa­mai­sen ki­san maa­liin ajas­sa 2.40. Se­kin on hyvä ai­ka, mut­ta mies ker­too blo­gis­saan, et­tä juok­su oli tah­me­aa alus­ta lop­puun ja hän jäi kuu­si mi­nuut­tia omas­ta en­nä­tyk­ses­tään.

Asum­me yh­des­sä Kit­ti­län lii­ken­teel­li­ses­ti vaa­ral­li­sim­mis­ta pai­kois­ta. Ke­vy­en lii­ken­teen väy­lää ei ole, mut­ta on mäki ja mut­ka ja ko­vaa aja­vat au­tot, ja sii­tä pi­tää pie­nen kou­lu­lai­sen ylit­tää tie. Huo­kai­sen joka il­ta­päi­vä hel­po­tuk­ses­ta, kun saan töi­hin teks­ti­vies­tin: Ko­to­na.

Kun­nas­sa jat­ke­taan työ­tä las­ten ja nuor­ten hy­väk­si. Kit­ti­lä on ha­ke­nut ja pääs­syt 16 suo­ma­lais­kun­nan jouk­koon to­teut­ta­maan Uni­ce­fin Lap­siys­tä­väl­li­nen kun­ta -mal­lia, jon­ka ta­voit­tee­na on huo­mi­oi­da lap­set ja nuo­ret ai­dos­ti kai­kes­sa kun­nan toi­min­nas­sa. Kit­ti­lä pää­si Uni­cef-mal­lia to­teut­ta­vien kun­tien jouk­koon koor­di­naat­to­ri Mar­ket­ta Toi­vo­lan mu­kaan elä­män mo­ni­muo­toi­suu­den vuok­si. Mu­kaan pää­syyn oli vai­kut­ta­mas­sa esi­mer­kik­si se, et­tä Kit­ti­läs­sä on saa­men­kie­li­siä lap­si­ryh­miä ja et­tä Kit­ti­lä on tyy­pil­li­nen vä­ki­lu­vul­taan pie­ni kun­ta.

Kun per­hee­seen syn­tyy oma hel­lan­let­tas, hän on koko maa­il­man kes­ki­pis­te ja huu­to­merk­ki. Kaik­ki lap­sia tai lap­si­per­hei­tä jos­kus näh­neet tun­nis­ta­vat il­mi­ön.

Syk­syn kos­te­at ke­lit saat­ta­vat hou­ku­tel­la ros­kan­polt­toon. Ky­sees­sä on kui­ten­kin usein lai­ton teko, sil­lä ai­no­as­taan ok­sia saa polt­taa ja nii­tä­kin vain asu­tus­kes­kus­ten ul­ko­puo­lel­la, muis­tut­taa ym­pä­ris­tö­sih­tee­ri Piip­pa Wäli. Ym­pä­ris­tö­a­si­at ja jä­te­huol­lon lain­sää­dän­tö oli­vat vii­me vii­kol­la pin­nal­la, kun Kit­ti­läs­sä jär­jes­tet­tiin päät­tä­jil­le jä­tein­fo­ti­lai­suus ja Luk­ka­rin kou­lul­la puo­les­taan juh­li­tiin Vih­reä Lip­pu -ser­ti­fi­kaat­tia. Kou­lul­le saa­tiin ke­räys­pis­teet ja sel­lai­set on suun­nit­teil­la myös kun­nan mui­hin jul­ki­siin ti­loi­hin. Kier­rä­tys on teh­ty kun­nas­sa jo ny­kyi­sin hel­pok­si. Jä­te­a­se­mal­le voi vie­dä mak­sut­ta hyö­ty­jä­tet­tä ja ku­lut­ta­ja­pak­kauk­sia ote­taan vas­taan Rin­gin ke­räys­pis­teil­lä.

Tä­hän ai­kaan vuo­des­ta pir­teis­sä ja nuo­ti­oi­den ää­rel­lä pu­hu­taan pal­jon Suo­men met­sien suu­rim­mas­ta ni­säk­kääs­tä hir­ves­tä. Hir­vi oli vie­lä 60–70-lu­vul­la Suo­mes­sa har­vi­nai­nen eläin, ja se rau­hoi­tet­tiin­kin ko­ko­naan pa­rik­si vuo­dek­si. So­tien ja näl­kä­vuo­sien ai­kaan hir­vi oli kuol­la pe­rä­ti su­ku­puut­toon.

So­pi­mus­pa­lo­kun­ta eli VPK on teh­nyt tär­ke­ää va­paa­eh­tois­työ­tä Kit­ti­läs­sä nyt 60 vuot­ta. Vuo­sien mit­taan teh­tä­vä­mää­rät ovat nous­seet yli 300:n, jo­ten teh­tä­vää on liki päi­vit­täin. Pa­lo­kun­ta on usein en­sim­mäi­nen vi­ra­no­mai­nen ta­pah­tu­ma­pai­kal­la, oli kyse sit­ten lii­ken­ne­on­net­to­muu­des­ta, tu­li­pa­los­ta tai pu­laan jou­tu­nees­ta ret­kei­li­jäs­tä tai eläi­mes­tä.