Vii­me vii­kol­la vie­tet­tiin hä­vik­ki­viik­koa, ja lap­sen kou­lus­sa seu­rat­tiin, kuin­ka pal­jon ruo­kaa päi­vit­täin hei­te­tään lau­ta­sil­ta ros­kiin. Ruo­ka­jä­te pun­nit­tiin, ja kun yk­si ruo­ka-an­nos on kes­ki­mää­rin tie­tyn pai­noi­nen, voi­tiin las­kea hä­vik­ki. Päi­vit­täi­nen hä­vik­ki ker­rot­tiin op­pi­lail­le la­pul­la ruo­ka­lan sei­näl­lä.

Vii­me vii­kon­lop­pu­na oli rus­kan vä­ri­lois­to par­haim­mil­laan. Tun­tu­rei­den maa­rus­ka oli mie­les­tä­ni näyt­tä­vin vuo­si­kau­siin. Tai en oi­ke­as­taan muis­ta pa­rem­paa näh­nee­ni Enon­te­ki­ön ete­lä­puo­lel­la.

Näin in­ter­ne­tis­sä ku­van hais­ta. Se ei ol­lut mikä ta­han­sa hai, vaan grön­lan­nin­hai eli jää­hai eli hol­ke­ri. Erit­täin pit­käi­käi­sek­si tie­det­ty eläin voi elää hy­vin pa­ri­kin sa­taa vuot­ta, mut­ta tämä yli seit­se­män met­riä pit­kä ja lä­hes ton­nin pai­noi­nen yk­si­lö mai­nit­tiin 393-vuo­ti­aak­si.

Elo­kuun kah­den­nen­kym­me­nen­nen päi­vän sor­sas­ta­jat ovat tu­lil­la ker­taa­mas­sa päi­vän tun­to­jaan. Koi­vu­ti­kuis­sa pais­tu­vat kä­ris­te­mak­ka­rat, ve­neis­sä muu­ta­ma tavi ja sot­ka. Tois­ta oli en­nen, kun lin­nus­ta­jil­la oli saa­lii­naan edel­lis­ten li­säk­si si­ni­sor­saa, haa­pa­naa, har­maa­sor­saa ja jou­hi­sor­saa. Tu­lis­te­li­jat ei­vät tie­dä ta­ri­naa­ni. Ker­ron­pa sii­tä lä­hi­his­to­ri­an:

En­nen suo­ra­tois­to­pal­ve­lui­den maa­il­maa, jos et pääs­syt per­jan­tai-il­tai­sin kel­lo 19.30 kat­so­maan lem­pi­sar­ja­si uu­sin­ta jak­soa, se jäi ko­ko­naan kat­so­mat­ta. Uu­sim­mat juo­nen­kään­teet piti ti­va­ta ys­tä­vil­tä. Ny­ky­ään tv:stä tu­lee kat­sot­tua ai­no­as­taan kym­pin uu­ti­set ja teks­ti­ka­na­van sivu 201 eli ur­hei­lu­tie­dot­teet. Tu­le­va­na syk­sy­nä ai­on ot­taa tv:n pe­rus­ka­na­vien kat­so­mi­sen osak­si ar­ke­a­ni.

Uu­den val­tuus­ton maa­nan­tai­ses­sa ko­kouk­ses­sa muis­tel­tiin vie­lä hiu­kan van­ho­ja, mut­ta pää­o­sin kat­seet oli jo suun­nat­tu eteen­päin. Luot­ta­mus­paik­ko­jen jaon kii­tel­tiin su­ju­neen yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä. Pai­kat oli neu­vo­tel­tu en­nak­koon, pää­tök­set nui­jit­tiin so­pi­muk­sen mu­kaan ja ko­kous oli ohi pa­ris­sa tun­nis­sa. Nel­jä vuot­ta sit­ten pai­kat ja­et­tiin pit­käl­lis­ten ää­nes­tys­ten jäl­keen.

Nii­tän 1950-lu­vul­la Kit­ti­län vii­ka­te­mark­ki­na-ai­kaan ”kal­li­tul­la” työ­vä­li­neel­lä hy­vä­kas­vuis­ta hei­nää. Kym­me­nen vuo­den po­jan in­nol­la vih­re­ää luo­koa syn­tyy van­koil­le kar­heil­le. Niit­tou­ra­ni ete­nee hel­pos­ti lei­kat­ta­val­le kort­teel­le, ja vie­lä täs­tä­kin eteen­päin kiin­nos­ta­ma­ni rä­meen suun­taan. Siel­lä on mie­len­kiin­toi­nen nä­ky­mä.

Kun­nan­hal­li­tus kä­sit­te­li tiis­tai­na kun­nan vuok­ra-asun­toi­hin liit­ty­vää sel­vi­tys­tä. Sel­vi­tyk­sen mu­kaan asun­toi­hin jo­not­taa täl­lä het­kel­lä kir­kon­ky­läl­lä 40 ja Sir­kas­sa 53 ha­ki­jaa. Sir­kas­sa tyh­jiä asun­to­ja ei ole tar­jo­ta käy­tän­nös­sä yh­tään.

Ih­me on ta­pah­tu­nut. Hir­vit­tä­väs­tä kuu­muu­des­ta ja en­nak­ko­va­roit­te­lus­ta huo­li­mat­ta Sai­maa ei muut­tu­nut­kaan le­vä­puu­rok­si tänä ke­sä­nä. Las­ten ui­ma­pu­vut uh­ka­si­vat ho­meh­tua ja sel­kään tai­si kas­vaa jo suo­mu­ja, niin pal­jon ve­des­sä on viih­dyt­ty tänä ke­sä­nä. Ai­em­pi­na ke­si­nä le­vä­hip­pui­seen ve­teen me­ne­mis­tä on pi­tä­nyt vä­hin­tään em­piä jo ju­han­nuk­sen jäl­keen.

Hyvä ys­tä­vä­ni ava­si sil­mä­ni nai­sur­hei­lun huo­nos­ta nä­ky­vyy­des­tä, tai sa­no­taan­ko nä­ky­mät­tö­myy­des­tä pari vuot­ta sit­ten. Ys­tä­vä­ni oli näh­nyt lä­hel­tä jo vuo­sia, kuin­ka epä­ta­sa-ar­vo re­hot­taa am­mat­tiur­hei­lus­sa mies­ten ja nais­ten vä­lil­lä. Hä­vet­ti, et­ten ol­lut in­to­hi­moi­se­na penk­kiur­hei­li­ja­na kiin­nit­tä­nyt asi­aan ai­em­min huo­mi­o­ta. Suo­men nai­sur­hei­li­jat kan­ta­vat si­ni­val­kois­ta lip­pu­am­me yh­tä yl­pei­nä kuin mie­het­kin ym­pä­ri maa­il­maa. Sil­ti nais­ten saa­ma kor­vaus ko­vas­ta työs­tään ur­hei­li­ja­na ja maam­me edus­ta­mi­ses­ta on usein nau­ret­ta­van pie­ni.

Kun ta­val­li­sen tal­laa­jan mat­ka naa­pu­ri­mai­hin Nor­jaan ja Ruot­siin on men­nyt han­ka­lam­mak­si kuin vuo­si­kym­me­niin, en­sim­mäi­set ava­ruus­tu­ris­tit ovat pääs­seet vie­rai­le­maan ul­ko­a­va­ruu­des­sa. Hei­nä­kuus­sa uu­ti­soi­tiin, et­tä kak­si mil­jar­döö­riä kä­väi­si ava­ruus­ra­ke­teil­laan muu­ta­man mi­nuu­tin mit­tai­sel­la ava­ruus­len­nol­la. Sir Ric­hard Bran­son len­si en­sin 80 ki­lo­met­rin kor­keu­teen VSS Uni­ty-ko­neel­laan ja Jeff Be­zos kävi 120 ki­lo­met­riä maan­pin­nas­ta New She­pard -ra­ke­til­la. On to­sin pu­hut­tu, et­tä kä­vi­kö Bran­son ava­ruu­des­sa ol­len­kaan, kos­ka kan­sain­vä­li­se­nä ava­ruus­ra­ja­na pi­de­tään sa­taa ki­lo­met­riä.

Kun joku ma­te­lee au­ton edes­sä nor­maa­leis­sa ajo-olo­suh­teis­sa tai ajaa kiin­ni pus­ku­ris­sa ja te­kee jär­jet­tö­miä ohi­tuk­sia, al­ka­vat rys­ty­se­ni val­koi­si­na pai­nu­maan sy­vem­mäl­le rat­tiin. Sil­loin toi­von, et­tä Kis­sa­lan po­jat tu­li­si­vat vas­taan, ja ot­tai­si­vat kus­kil­ta kor­tin pois tai edes sa­kot­tai­si­vat.

Kit­ti­län va­paa­pa­lo­kun­nan väki sam­mut­ti vii­me vii­kol­la Le­vin hui­pul­la kak­si pa­lo­nal­kua, jot­ka sai­vat al­kun­sa si­ka­rin- ja tu­pa­kan­tum­pin huo­li­mat­to­mas­ta kä­sit­te­lys­tä. Mo­lem­mil­la ker­roil­la maa­poh­ja eh­ti vain hie­man kä­ry­tä, mut­ta kos­ka maa oli hel­tei­den jäl­jil­tä hir­vit­tä­vän kui­va ja tuu­li kova, palo oli­si saat­ta­nut le­vi­tä. Vaa­ras­sa oli­vat tun­tu­ri­luon­to ja rin­neyh­ti­ön his­si­ka­lus­to.

Ta­val­li­se­na vuon­na Kit­ti­läs­sä oli­si kä­sil­lä ke­sän vilk­kain ja odo­te­tuin vii­kon­lop­pu, mut­ta pe­rin­tei­set Kit­ti­län Ke­sä­mark­ki­nat pe­rut­tiin tä­nä­kin vuon­na ko­ro­na­pan­de­mi­an vuok­si. Ra­joi­tuk­set mah­dol­lis­ta­vat täl­lä het­kel­lä ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mi­sen, mut­ta ti­lan­ne oli toi­nen vie­lä sil­loin, kun Kit­ti­län Ke­sä­mark­ki­nat -ta­pah­tu­man jär­jes­tä­mi­ses­tä piti tal­vel­la päät­tää. Suur­ta ta­pah­tu­maa oh­jel­mi­neen ei pan­na pys­tyyn het­kes­sä, ei­kä ku­kaan pys­ty­nyt tal­vel­la en­na­koi­maan, mi­hin suun­taan tau­ti­ti­lan­ne Suo­mes­sa ke­hit­tyy.

Kun avaan ke­säl­lä telk­ka­rin, voin jo etu­kä­teen ar­va­ta, et­tä siel­tä tu­lee oh­jel­ma, jon­ka olen jo näh­nyt. Kesä on uu­sin­to­jen kul­ta-ai­kaa. Aa­mun voi aloit­taa Ha­lu­at­ko Mil­jo­nää­rik­si -uu­sin­nal­la ja päi­väl­lä jat­kaa Sa­lat­tu­jen elä­mien tai oman suo­sik­ki­ni, Ba­y­watc­hin, uu­sin­to­jen pa­ris­sa. Uu­sin­nois­sa hy­vää on kui­ten­kin se, et­tä ne pa­kot­ta­vat vaih­ta­maan ka­na­vaa ja vas­taan voi tul­la it­sel­le en­tuu­des­taan tun­te­ma­ton oh­jel­ma, jo­hon jää­dä kouk­kuun. Il­lan tv-kat­taus­ta se­lail­les­sa­ni sil­mii­ni pis­ti kak­si il­lan elo­ku­vaa, jot­ka mo­lem­mat sai­vat en­si-il­tan­sa vuon­na 1999. Suo­ma­lai­nen Ru­ka­jär­ven tie ja ame­rik­ka­lai­nen Ame­ri­can Pie ovat tyy­lil­li­ses­ti hy­vin kau­ka­na toi­sis­taan, mut­ta sil­ti niis­sä on jo­tain sa­maa nos­tal­gi­suut­ta. Li­sää nos­tal­gi­aa tar­joi­lee sa­maan ai­kaan toi­sil­la ka­na­vil­la esi­tet­tä­vät Uu­no Tur­ha­pu­ro- ja Ja­mes Bond -elo­ku­vat. Ke­sän pe­rin­tei­nen ka­na­va­surf­fai­lu on siis al­ka­nut.

Jos joku jät­ti lap­suu­des­sa­ni ys­tä­vä­kir­jaa täyt­tä­es­sään mai­nit­se­mat­ta lu­ke­mi­sen ole­van yk­si har­ras­tuk­sis­taan, sitä ih­me­tel­tiin. Ku­ka­pa nyt ei ra­kas­tai­si lu­ke­mis­ta? Kir­jas­ton tä­dit ky­syi­vät usein, tar­vit­sem­me­ko ys­tä­vie­ni kans­sa kan­to­a­pua, kos­ka lai­naa­mam­me kir­ja­ka­sat oli­vat niin kor­kei­ta.

Täs­sä leh­des­sä jul­kais­taan jut­tu, joka il­mes­tyi en­sim­mäi­sen ker­ran Kit­ti­lä­leh­des­sä kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Ju­tus­sa ker­ro­taan Ou­nas­jo­en suo­je­le­mi­sek­si pe­rus­te­tus­ta kan­san­liik­kees­tä ja en­sim­mäi­ses­tä Ou­nas­jo­ki­sou­dus­ta, jos­ta tu­lee sun­nun­tai­na ku­lu­neek­si 40 vuot­ta.

Olin läh­dös­sä ju­han­nuk­sek­si käm­päl­le met­sään. Isä kävi pai­kal­la pari päi­vää ai­em­min, ja sain huo­jen­ta­van vas­tauk­sen tie­dus­te­luu­ni sääs­ki­ti­lan­tees­ta: ”Ei hai­tak­si as­ti.”

Han­nu Sa­la­ma kir­joit­ti ai­ka­naan ot­si­kon ni­mi­sen merk­ki­te­ok­sen­sa. Hän sai ju­ma­lan­pilk­ka­syyt­teen ja eroot­tis­sä­vyis­tä teks­tiä pa­hek­sut­tiin. Seu­raa­vis­sa pai­nok­sis­sa osa teks­tis­tä sen­su­roi­tiin. Ai­ka ei ol­lut kyp­sä täl­lai­sel­le. Vuo­sia myö­hem­min sa­met­ti­ää­ni­nen Ca­ro­la­kin lau­loi Kiel­le­tyis­tä lei­keis­tä. Is­tun ke­sä­hel­teel­lä so­ra­har­jan­teen lai­dal­la muis­tel­len epä­so­vin­nai­si­na pi­det­ty­jä asi­oi­ta ja eräi­tä ju­han­nu­sai­ko­ja­ni.

Maa­nan­tai­na oli ke­sä­päi­vän­sei­saus ja vuo­den pi­sin päi­vä. Kit­ti­läs­sä au­rin­ko to­sin ei ole las­ke­nut tou­ko­kuun 28:nnen päi­vän jäl­keen ja pai­nuu mail­leen seu­raa­van ker­ran vas­ta 16. hei­nä­kuu­ta. Vii­kon­vaih­tees­sa juh­li­taan yö­tön­tä ja kes­ki­ke­sää.

Kit­ti­län kun­nan­val­tuus­tos­sa aloit­taa elo­kuun alus­sa uu­dis­tu­nut jouk­kue. Noin puo­let va­li­tuis­ta on uu­sia. Mu­ka­na on val­tuu­tet­tu­ja, joil­la on vuo­sien, jopa vuo­si­kym­men­ten ko­ke­mus pää­tök­sen­te­os­ta, mut­ta myös ai­van en­si­ker­ta­lai­sia.