Tänä ke­sä­nä jo mon­ta ker­taa hil­las­sa käy­nyt te­pas­to­lai­nen Mik­ko Rau­ha­la ker­too hil­la­ke­sän ole­van vii­me vuot­ta huo­nom­pi. Hil­la­ke­säs­tä en­nus­tet­tiin hy­vää ja an­toi­saa, mut­ta poi­mi­tut mää­rät ker­to­vat tois­ta ta­ri­naa.

Ala­ky­läs­sä Ou­nas­jo­en ran­nal­la rul­la­taan siir­to­nur­mik­koa pai­kal­leen ja teh­dään pi­han vii­meis­te­ly­töi­tä. Lau­an­tai­na ke­sän­viet­to­pai­kan on syy­tä ol­la kun­nos­sa, sil­lä ran­nas­sa juh­li­taan yrit­tä­jä Jor­ma Vai­ni­on 70-vuo­tis­juh­laa sekä hä­nen ni­me­ään kan­ta­van per­hey­ri­tyk­sen 50-vuo­tis­juh­laa. Ran­nal­la on ai­em­min ol­lut Vai­ni­on isän mök­ki. Nyt van­ha mök­ki on pu­ret­tu ja ti­lal­le on ra­ken­net­tu uut­ta vii­me ke­säs­tä läh­tien.

Kit­ti­lä­läis­läh­töi­nen ru­noi­li­ja ja ro­vas­ti Nii­lo Rau­ha­la täyt­ti äs­ket­täin 85 vuot­ta. Hän juh­lis­ti syn­ty­mä­päi­vää pie­ni­muo­toi­ses­ti per­he­pii­ris­sä ko­ti­ta­los­saan Kui­va­sal­mel­la. Vuon­na 1938 ra­ken­net­tu talo on vii­mei­sen kah­den vuo­den ai­ka­na re­mon­toi­tu pe­rus­teel­li­ses­ti lä­heis­ten käyt­töön. Nii­lo Rau­ha­lan poi­ka Mar­ko Rau­ha­la ker­too, et­tä paik­kaan liit­tyy hä­nel­lä­kin pal­jon lap­suu­den muis­to­ja. Hän on ko­toi­sin Ke­mis­tä ja asuu ny­kyi­sin per­hei­neen Hel­sin­gis­sä.

Rau­ha­las­ta läh­töi­sin ole­va Tui­ja Yli­tör­mä­nen on väi­tel­lyt ter­veys­tie­tei­den toh­to­rik­si Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­ta. Väi­tös­ti­lai­suus jär­jes­tet­tiin tou­ko­kuus­sa. Vas­ta­väit­tä­jä­nä ti­lai­suu­des­sa toi­mi­vat do­sent­ti Ou­ti Kans­te Ou­lun yli­o­pis­tos­ta ja kus­tok­se­na pro­fes­so­ri Han­ne­le Tu­ru­nen Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­ta.

Aa­ke­nuk­sen To­to­vaa­ran pir­til­lä vi­hit­tiin 25 vuot­ta sit­ten käyt­töön uu­si luon­to­pol­ku, Jout­sen­pol­ku. 5,5 ki­lo­met­rin mit­tai­nen reit­ti teh­tiin var­si­nai­sen suo­je­lu­a­lu­een ul­ko­puo­lel­le, kos­ka sil­lä ha­lut­tiin näyt­tää, et­tä ta­val­li­ses­sa­kin met­säs­sä on elä­mää. Rei­tin var­rel­le si­joit­tui 1960-lu­vul­la ha­kat­tua met­sää, jo­ten myös met­sän kas­vu­vauh­tiin pää­si tu­tus­tu­maan.

Aa­ro Gran­roth työn­tää ve­neen ve­sil­le tot­tu­nein ot­tein ko­ti­ran­nas­saan Ke­lon­te­ke­män Maan­tie­kum­mus­sa. Sara-koi­ra hy­päh­tää kyy­tiin, en­nen kuin kuin vene eh­tii lii­an kau­as kui­val­ta maal­ta.

Lau­la­ja, mu­sii­kin­te­ki­jä, ää­nen­käy­tön- ja lau­lu­no­pet­ta­ja Rosa Lat­va, 31, tai­tei­li­ja­ni­mel­tään Rosa He­art, on pi­tä­nyt mu­sii­kis­ta pie­nes­tä ty­tös­tä saak­ka. En­sim­mäi­nen soi­tin oli pi­a­no, jol­la hän al­koi te­ke­mään omia kap­pa­lei­taan. Myös ki­ta­raa ja kan­te­let­ta soit­ta­val­ta lau­la­jal­ta on il­mes­ty­nyt kak­si sink­kua, ja tar­koi­tus on jul­kais­ta ko­ko­nai­nen levy tu­le­vai­suu­des­sa.

Kit­ti­lään saa­tiin en­sim­mäi­nen ma­ton­pe­su­paik­ka 20 vuot­ta sit­ten hei­nä­kuus­sa kun­ta­lais­ten toi­vees­ta, ja paik­ka on edel­leen hy­väs­sä kun­nos­sa ja ko­val­la käy­töl­lä. Al­ku­pe­räi­sel­le pe­su­pai­kal­le on li­sät­ty avaa­mi­sen jäl­keen kui­vaus­te­li­neet ja kui­vaus­man­ke­li, joka on ol­lut ma­ton­pe­si­jöil­le eri­tyi­sen mie­lui­nen.

25 vuot­ta sit­ten hei­nä­kuus­sa jul­kais­tus­sa Kit­ti­lä­leh­den ju­tus­sa Ris­to Ma­te­ro ker­toi omas­ta vuo­den 1970 Kup­la­volk­ka­ris­taan. Ma­te­ro oli au­ton­sa kans­sa Kit­ti­läs­sä tut­tu näky, ja pie­ni­ko­koi­nen mies jopa mah­tui nuk­ku­maan ka­las­tus- ja met­säs­tys­reis­suil­laan au­tos­sa. Kup­lan yk­si val­teis­ta oli, et­tä sii­nä oli tar­peek­si maa­va­raa huo­noim­mil­le­kin teil­le.

Pou­ta­sää on vaih­tu­nut yl­lät­tä­en sa­teek­si, ja ala­ky­lä­läi­nen Mau­no Ala on päät­tä­nyt esi­tel­lä vas­tan­te­koa har­ras­te­lu­pai­kas­saan läm­mi­ty­suu­nin ku­pees­sa keit­ti­ös­sä. Ta­val­li­ses­ti vas­tat si­do­taan pi­hal­la.

Kit­ti­lä­läi­nen Veli-Mat­ti Het­tu­la mat­kus­ti vii­me vii­kon­vaih­tees­sa Tans­kaan jal­ka­pal­lon EM-tur­nauk­seen seu­raa­maan Suo­men maa­jouk­ku­een his­to­ri­an en­sim­mäis­tä ar­vo­ki­sa­pe­liä. Suo­men avau­sot­te­lu käy­tiin isän­tä­maa­ta vas­taan lau­an­tai­na, ja il­las­ta tuli mel­koi­nen tun­tei­den vuo­ris­to­ra­ta. Tans­ka­lais­pe­laa­ja Chris­ti­an Erik­se­nin sy­dän py­säh­tyi kes­ken pe­lin en­sim­mäi­sen puo­li­a­jan lo­pul­la, ja kun tä­män tila ken­täl­lä teh­ty­jen el­vy­tys­toi­mien ja sai­raa­la­hoi­don jäl­keen va­kiin­tui, pe­liä pää­tet­tiin pa­rin tun­nin tau­on jäl­keen jat­kaa. Suo­mi voit­ti ot­te­lun 0–1.

Vene-Aa­po oli oman ai­kan­sa il­mi­öi­den tark­kai­li­ja ja tai­ta­va ky­nä­niek­ka, joka ei jää­nyt toi­met­to­mak­si

Lom­po­los­sa ak­tii­vi­nen ky­läyh­dis­tys uu­dis­ti ky­län bus­si­ka­tok­sen. Ka­tos on ol­lut pai­koil­laan vuo­si­kym­me­niä, ja kun 20 vuot­ta sit­ten se yri­tet­tiin pois­taa, ky­lä­läi­set ha­lu­si­vat ka­tok­sen jää­vän pai­koil­leen. Ka­tos pal­ve­lee nyt pa­rem­min niin ky­lä­läi­siä kuin myös ul­ko­paik­ka­kun­ta­lai­si­a­kin.

Vee­ra ja Valt­te­ri Laa­so­nen ovat ke­vään yli­op­pi­lai­ta. He juh­li­vat lak­ki­ai­si­aan yh­des­sä 19:n muun kit­ti­lä­läi­sen yli­op­pi­laan kans­sa lau­an­tai­na. Kou­lun juh­la on tar­koi­tus jär­jes­tää lu­ki­on piha-alu­eel­la, jos sää vain sen suin­kin sal­lii.

Ke­vääl­lä 1996 kak­si nuor­ta nais­ta, An­na Ha­ka­la ja Lot­ta Lam­pe­la sai­vat val­ko­la­kit päi­hin­sä ja pääs­tö­to­dis­tus­ten kes­ki­ar­vo oli täy­si kymp­pi. Nuo­ret nai­set ke­hui­vat ko­vas­ti saa­maan­sa ope­tus­ta Kit­ti­län lu­ki­os­sa, ja ker­toi­vat lu­ki­on tar­jon­neen hy­vän poh­jan tu­le­vai­suu­del­le.

Mil­tä näyt­tää suo­ma­lai­nen? Mi­ten suo­ma­lai­nen käyt­täy­tyy? Hä­nel­lä on si­ni­set sil­mät, vaa­le­at hiuk­set ja kaa­mok­sen kal­peut­ta­mat kas­vot. Suo­ma­lai­nen me­nee si­suk­kaas­ti läpi vaik­ka har­maan ki­ven ja vai­ke­nee mie­luum­min kuin lip­saut­taa va­hin­gos­sa suus­taan jo­tain epä­so­pi­vaa. Suo­ma­lai­sen suu­pie­let tait­tu­vat va­ro­vai­ses­ti ylös­päin, kun hän huo­maa saa­van­sa is­tua bus­sis­sa il­man vie­rus­to­ve­ria. Suo­ma­lai­nen kul­kee mie­lel­lään kul­tais­ta kes­ki­tie­tä ei­kä poik­kea po­lul­taan ai­na­kaan mui­den näh­den.

Haa­vei­le­maan­sa alaa Tur­kuun opis­ke­le­maan pääs­syt ja lois­ta­vat ar­vo­sa­nat yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa kir­joit­ta­nut Mi­rel­la Mus­to­nen on tyy­ty­väi­nen suo­ri­tuk­seen­sa. Äi­din­kie­len ai­neis­to­es­seen ai­he vai­kut­ti en­sin Mus­to­ses­ta sil­tä, et­tei se ol­lut hä­nen vah­vuu­sa­lu­et­taan.

Kit­ti­lä­läi­sen tai­teen­har­ras­ta­jan Maa­rit Nis­ka­sen suun­ni­tel­mat muut­tui­vat, ja Af­rik­kaan va­ra­tut len­to­li­put jäi­vät tois­tai­sek­si käyt­tä­mät­tä, kun ko­ro­na­pan­de­mia is­ki. Se tai­si ol­la tai­tei­li­jan on­ni, sil­lä Nis­ka­nen on tal­ven ai­ka­na löy­tä­nyt oman ta­pan­sa teh­dä tai­det­ta Li­min­gan tai­de­kou­lus­sa.

Ge­o­lo­gi­an tut­ki­mus­kes­kus jär­jes­ti ke­sä­kuus­sa 1996 Kiis­ta­las­sa tie­do­tus­ti­lai­suu­den pai­kal­li­sil­le asuk­kail­le. Ky­lä­läi­siä kiin­nos­ti, tul­laan­ko pai­kal­le pe­rus­ta­maan jos­kus kai­vos. Ky­sy­myk­seen ei tul­lut ge­o­lo­geil­ta suo­raa vas­taus­ta, ja kau­pal­li­nen kan­nat­ta­vuus ei ol­lut vie­lä sel­vil­lä. Mal­mi­ge­o­lo­gi Ilk­ka Här­kö­nen ker­toi ti­lai­suu­des­sa, et­tä kai­vos­toi­min­nan aloit­ta­mi­nen tu­li­si ky­see­seen sii­nä vai­hees­sa, kun esiin­ty­mä kat­sot­tai­siin tar­peek­si suu­rek­si. 25 vuot­ta sit­ten pi­det­tiin to­den­nä­köi­se­nä, et­tä pai­kal­le voi­si tul­la avo­lou­hos, jos­ta riit­täi­si kai­vet­ta­vaa nel­jäk­si vuo­dek­si. Mah­dol­li­sen kai­vok­sen us­kot­tiin työl­lis­tä­vän 50 ih­mis­tä ja ker­ran­nais­vai­ku­tus oli­si 200 työ­paik­kaa. Ky­lä­läi­siä kiin­nos­ti, tu­lee­ko Kiis­ta­laan ul­ko­mai­nen kai­vo­sy­rit­tä­jä ja sai­si­vat­ko he sil­loin töi­tä ol­len­kaan.

Ou­lu­lais­syn­tyi­nen Es­ko Ve­sa­la kiin­nos­tui Kit­ti­län his­to­ri­as­ta sat­tu­mal­ta. Hän opis­ke­li his­to­ri­aa 1990-lu­vul­la Ou­lun yli­o­pis­tos­sa ja pää­si opis­ke­lu­ai­ka­naan tut­ki­mu­sa­pu­lai­sek­si La­pin his­to­ri­aa tut­ki­vil­le tut­ki­joil­le. Hän viet­ti pal­jon ai­kaa Ou­lun maa­kun­ta-ar­kis­tos­sa lu­kien van­ho­ja kä­rä­jä­pöy­tä­kir­jo­ja. Ar­kis­ton uu­me­nis­sa hän tu­tus­tui myös omaa tut­ki­mus­taan te­ke­vään ke­lon­te­ke­mä­läis­läh­töi­seen su­ku­tut­ki­jaan.

Ii­da-Ma­ria Pa­lo­saa­ri odot­taa in­nol­la lu­ku­vuo­den vii­meis­tä viik­koa. Sil­loin jär­jes­te­tään mu­siik­ki-il­ta­päi­vä, jos­sa ylä­kou­lun ja lu­ki­on op­pi­laat pää­se­vät esiin­ty­mään toi­sil­leen. Ta­pah­tu­mas­ta on toi­veis­sa teh­dä pe­rin­ne, jo­hon ko­ro­na­pan­de­mi­an väis­tyt­tyä myös op­pi­lai­den van­hem­mat ja muut ky­lä­läi­set pää­si­si­vät kat­so­maan, mitä kaik­kea kou­lun mu­siik­ki­tun­neil­la on saa­tu ai­kaan.

Tun­tu­ri-La­pin seit­se­män pa­lis­kun­nan po­ro­ai­doil­la nä­kyy pian uu­det kas­vot, kun pro­jek­ti­pääl­lik­kö Emi­lia Yli-Su­van­to kier­tää alu­eel­la ke­vät­ko­kouk­sis­sa ja va­san­lei­kois­sa. Po­ron­hoi­ta­jien ver­kos­toa vah­vis­te­taan uu­den Tun­tu­ri-La­pin pal­ki­set sa­mas­sa kaar­tees­sa -hank­keen avul­la. Pro­jek­tis­sa huh­ti­kuus­sa aloit­ta­nut Yli-Su­van­to on kas­va­nut po­ro­töi­hin pie­nes­tä pi­tä­en, hän on työs­ken­nel­lyt muun mu­as­sa li­ha­leik­kaa­mol­la ja po­ro­ti­lal­la. Täl­lä het­kel­lä hän opis­ke­lee ag­ro­lo­gik­si.

Rita De­ki­te (Num­me­lin) on kier­tä­nyt maa­il­mal­la, mut­ta enää sin­ne ei tee mie­li. Ei sit­ten­kään, vaik­kei ko­ro­naa oli­si. Jo vii­mei­set pa­ri­kym­men­tä vuot­ta De­ki­te on viet­tä­nyt ke­vät­tal­vi­sin use­am­man vii­kon Kit­ti­läs­sä eten­kin las­ke­tel­len ja lei­ja­hiih­tä­en.

Ras­tin ky­läs­sä eli Kui­va­sal­mel­la asu­val­la Son­ja Ke­rä­sel­lä on it­se teh­ty oman su­vun puku. Ke­rä­nen lait­toi pu­vun yl­leen vii­me vii­kol­la, kun Sii­to-ses­sa jär­jes­tet­tiin La­pin­ky­lä tu­tuk­si -työ­pa­ja.

ÄMM-1-re­kis­te­ri­tun­nus oli jo va­rat­tu, käy­tös­sä jol­lain muul­la Ete­lä-Suo­mes­sa. Pir­re ja Mar­ko Man­sik­ka­sa­loa har­mit­ti.

Ko­ti­ta­lous­luo­kas­sa on rau­hal­lis­ta. Kaik­ki kuun­te­le­vat tark­kaa­vai­ses­ti An­nii­na Rou­hi­ai­sen oh­jei­ta. On maa­nan­tain al­kuil­ta, ja kool­la on Saf­ka­san­ka­rit 1, 4H:n ala­kou­lu­lai­sil­le suun­nat­tu kok­ki­ker­ho. Tä­nään lei­vo­taan pul­laa.

Pui­kot nap­sah­te­le­vat pi­ha­kou­lus­sa, kun in­nok­kaat ala­kou­lu­lai­set ovat ko­koon­tu­neet 5.–6.-luok­ka­lais­ten käs­sä­ker­hoon. Tau­lul­le on hei­jas­tet­tu Kit­ti­lä-vant­tuun oh­jeet, ja ker­hon ve­tä­jä An­ni­ka Lom­po­lo aut­taa haas­teis­sa eteen­päin.

Sil­mien suo­jaa­mi­nen au­rin­gon­sä­teil­tä on eri­tyi­sen tär­ke­ää ke­vät­han­kien ai­kaan. Ih­mi­nen on so­peu­tu­nut kirk­kaa­seen paah­tee­seen ai­ko­jen saa­tos­sa eri­lai­sin apu­vä­li­nein. En­sin ot­sal­le lie­nee nous­sut var­jos­ta­va käsi, sit­ten lip­pa ja lo­pul­ta au­rin­ko­la­sit. Esi­mer­kik­si poh­joi­sen luon­non­kan­sat ovat käyt­tä­neet luus­ta veis­tet­tyä le­vyä, jo­hon on kai­ver­ret­tu kak­si ohut­ta vii­rua. Ny­ky­ai­kai­set au­rin­ko­la­sit nou­si­vat ku­kois­tuk­seen kui­ten­kin vas­ta 1900-lu­vul­la, kun mat­kai­lu yleis­tyi ja muo­ti-iko­nit näyt­ti­vät mal­lia, kuin­ka ke­vät­han­gil­la ja ran­noil­la liik­ku­es­sa kan­nat­taa va­rus­tau­tua.