Ym­pä­ris­tö­tar­kas­ta­ja Kai­sa Pik­ka­rai­nen neu­voo, kä­sit­te­lee lu­pia ja val­voo, et­tä nii­tä nou­da­te­taan

Mah­ta­va tuok­su hii­pii sie­rai­miin jo en­nen kuin koko sau­naa edes nä­kyy. Te­kee mie­li heit­tää top­pa­tak­ki ja muut vaat­teet pois ja juos­ta peh­mei­siin löy­lyi­hin. Mut­ta ei vie­lä, urak­ka on kes­ken.

Krigs­hol­min si­sa­rus­ten pit­kän iän sa­lai­suu­te­na on muun mu­as­sa sit­keys ja rii­te­le­mät­tö­myys.

– Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la työ­mat­ka oli nel­jä­tois­ta ki­lo­met­riä, mut­ta sii­hen saat­toi men­nä puo­li­tois­ta tun­tia.

Eräs kelk­kai­li­ja­po­ruk­ka oli erit­täin fik­su ja en­na­koi: he va­ra­si­vat moot­to­ri­kelk­kai­lu­lo­man en­sim­mäi­sen päi­vän päät­teek­si sel­kä- ja nis­ka­hie­ron­nan. Koko köö­rin se­lät ja har­ti­at käy­tiin läpi, ja seu­raa­va­na päi­vä­nä Le­vin rei­teil­lä näh­tiin uu­den­ve­roi­sia kelk­kai­li­joi­ta.

Aar­ne Mä­ke­lä aloit­ti vs. si­vis­tys­toi­men­joh­ta­ja­na vuo­den alus­sa ja on viih­ty­nyt. Kit­ti­lä on osoit­tau­tu­nut kas­va­vak­si ja kan­sain­vä­li­sek­si kun­nak­si, jos­sa on pal­jon mah­dol­li­suuk­sia. Myös kun­nan toi­min­ta on Mä­ke­län mu­kaan vii­me­ai­kais­ta jul­ki­suus­ku­vaa pa­rem­pi.

Ma­ri­ta Hä­mä­läi­nen al­koi har­ras­taa kelk­kai­lua nais­po­ru­kas­sa vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta sit­ten. Kit­ti­län Moot­to­ri­ker­hon nais­ja­os­to teki yh­tei­siä ret­kiä vuo­sit­tain, pi­sim­mät jopa tu­han­nen ki­lo­met­rin mit­tai­sia. Ja­os­ton ni­mis­sä reis­su­ja ei enää vii­me vuo­si­na ole jär­jes­tet­ty, mut­ta po­ruk­ka on py­sy­nyt koos­sa. Pa­rin hil­jai­sem­man vuo­den jäl­keen kel­kat ovat taas start­taa­mas­sa, sil­lä tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na noin kym­me­nen hen­gen ryh­mä suun­taa koh­ti Het­taa.

Ola­vi Rau­ha­la ei vie­lä vii­me vii­kol­la ol­lut pan­nut li­ho­ja kui­vu­maan, mut­ta nyt al­kaa ol­la sen ai­ka

Ma­le­si­as­sa ei voi pilk­kiä. Siel­lä ei oi­kein ke­rä­tä sie­ni­ä­kään, ei­kä var­sin­kaan men­nä työ­ka­ve­rei­den kans­sa avan­tou­i­maan.

Vii­si­ki­loi­nen vei­ja­ri köl­löt­te­lee pai­kal­laan, kun Jou­ni Lai­ti­la tar­kas­taa ak­vaa­ri­on asuk­kai­den aa­mun olo­ti­lan. King Crab Hou­sen keit­ti­ö­pääl­li­kön aa­mu­päi­vän ru­tii­nei­hin kuu­luu var­mis­taa, et­tä ra­vin­to­lan pää­täh­det, ku­nin­gas­ra­vut, voi­vat hy­vin ja ovat kun­nos­sa. Ku­nin­gas­ra­vut vai­kut­ta­vat voi­van mai­ni­os­ti, ja ne ovat pak­kau­tu­neet tut­tuun ta­paan yh­teen ka­saan.

Kun Juha Het­tu­la oli pik­ku­poi­ka, hän pyy­si äi­ti­ään tuo­maan kau­pas­ta mo­nin­ker­tai­seen pa­pe­riin kää­rit­tyä lei­pää.

Sun­nun­tai Kal­los­sa näyt­tää hil­jai­sel­ta. Ky­lä­kau­pan il­moi­tus­tau­lul­la on muu­ta­ma kä­sin­kir­joi­tet­tu lap­pu. Il­moi­tus­tau­lun teks­ti on ra­pis­tu­nut, mut­ta vie­res­sä on ko­mea tuo­re kylt­ti, jos­sa ker­ro­taan ky­län pal­ve­luis­ta.

Muo­ni­o­lai­nen Riit­ta Tör­mä­nen aloit­ti Poh­jo­lan Osuus­pan­kin Kit­ti­län kont­to­rin joh­ta­ja­na hel­mi­kuun alus­sa. Jo kym­me­nen vuot­ta hän on joh­ta­nut Muo­ni­on ja Enon­te­ki­ön kont­to­rei­ta, ja Kit­ti­lä tuli nyt nii­den li­säk­si. Pank­ki­a­lal­la hän on ol­lut 37 vuot­ta.

Kit­ti­lä­leh­ti uu­ti­soi maa­lis­kuun 10. päi­vä 1994 il­mes­ty­nees­sä nu­me­ros­sa ”to­ri­so­das­ta” Kit­ti­läs­sä. Kir­kon­ky­län to­rin au­ki­o­lo­a­jat oli­vat ai­heut­ta­neet niin ko­van kap­la­kan, et­tä kun­nan­hal­li­tus oli päät­tä­nyt an­taa asi­an val­tuus­ton rat­kais­ta­vak­si. To­ri­sään­tö­jen val­von­taan oli­vat uu­ti­sen mu­kaan jou­tu­neet puut­tu­maan niin kun­ta, po­lii­si kuin tul­li­kin kir­kon­ky­län yri­tyk­sis­tä tul­lei­den yh­tey­de­not­to­jen vuok­si.

Hir­si­pirt­ti ja po­ro­ai­ta met­sän lai­das­sa. Se on nyt Han­na Ta­ka­lo-Käh­kö­sen ja Juha Käh­kö­sen ko­ti­pii­ri. He muut­ti­vat Kui­va­sal­mel­le muu­ta­ma kuu­kau­si sit­ten Po­ris­ta. Juha on pal­jas­jal­kai­nen po­ri­lai­nen, me­ren ran­nal­la kas­va­nut, mut­ta Han­nal­le Kui­va­sal­mi on tut­tu ko­ti­ky­lä lap­suu­des­ta ja nuo­ruu­des­ta. Siel­lä pa­ris­kun­ta on vii­me vuo­si­na viet­tä­nyt myös lo­man­sa, au­tel­lut Han­nan Pent­ti-se­tää po­ro­töis­sä. Naa­pu­ris­sa asuu myös Han­nan äi­ti Sirk­ka-Lii­sa.

Täl­lä pai­kal­la, lä­hel­lä ny­kyis­tä Le­vi­kes­kus­ta, oli maa­ti­la jo Ruot­sin val­lan al­la. Sii­nä asuu muu­ta­mia eläi­miä vie­lä vuon­na 2019. San­ta's Pet Far­min ko­tie­läin­pi­has­sa ja van­has­sa, re­mon­toi­dus­sa na­ve­tas­sa viih­tyy kar­vai­sia ja höy­hen­peit­tei­siä yrit­tä­jä Anu Rau­ha­lan ys­tä­viä.

En­sim­mäi­nen heit­to oli kau­ka­na täy­del­li­ses­tä, mut­ta niin vain in­to uu­teen la­jiin syt­tyi, muis­te­lee sirk­ka­lai­nen Kas­per Sirk­ka. Hän ko­kei­li kei­lai­lua en­sim­mäi­sen ker­ran yh­dek­sän­vuo­ti­aa­na per­heen lo­ma­mat­kal­la Por­tu­ga­lis­sa. Vuo­si tä­män jäl­keen Le­vil­le tuli en­sim­mäi­nen kei­la­hal­li, ja Sirk­ka pää­tyi sin­ne har­joit­te­le­maan vel­jen­sä Ale­xin kans­sa.

Suo­men kie­les­sä ei ole sel­vää, täy­del­lis­tä kään­nös­tä eng­lan­nin sa­nal­le quir­ky. Ou­to, omi­tui­nen ja kum­mal­li­nen ovat ai­ka lä­hel­lä, mut­ta ei­vät ai­van saa­vu­ta eng­lan­nin­kie­li­sen sa­nan kaik­kia ulot­tu­vuuk­sia. Eri­koi­nen on lii­an lai­mea sana ku­vaa­maan quir­kya. Hö­pe­rö taas me­nee jo yli.

Kun Nii­na Mönk­kö­nen ja Alek­si Mar­ti­kai­nen tu­li­vat pi­haan ja nou­si­vat au­tos­ta, he huo­ma­si­vat en­sim­mäi­sek­si hil­jai­suu­den. Ta­ka­na oli pit­kä ajo­mat­ka Tam­pe­reel­ta poh­joi­seen ja edes­sä ke­vät­tal­vi Raat­ta­man ky­läs­sä.

– Oli­han se mel­koi­nen por­sas, on­nek­si oli kah­dek­san tuu­man rei­kä, Heik­ki Kun­na­ri sa­noo vii­me vii­kol­la nos­ta­mas­taan omas­ta en­nä­tys­ma­tees­taan.

Ko­la­rin Yl­läs­jär­vel­lä asu­va Pir­re Mahl­berg aloit­ti K-kaup­pi­aa­na Po­ron­port­ti-lii­ke­kes­kuk­ses­sa tä­män kuun alus­sa. Kaup­pa oli tut­tu jo en­nes­tään, sil­lä Mahl-
berg oli työs­ken­nel­lyt siel­lä ke­säs­tä läh­tien myy­mä­lä­pääl­lik­kö­nä. Kun muo­ni­o­lai­set Min­na Back-To­lo­nen ja Is­mo To­lo­nen päät­ti­vät luo­pua kau­pas­ta ja kes­kit­tyä Muo­ni­on­to­riin Muo­ni­os­sa, Mahl­berg tart­tui ti­lai­suu­teen.

Sari ja Lau­ri Hak­ko ovat ko­ke­nei­ta soh­va­surf­fau­si­sän­tiä (engl. couch­sur­fing). He ovat ma­joit­ta­neet mat­kai­li­joi­ta yli seit­se­män vuot­ta, en­sin asu­es­saan Ou­lus­sa ja sit­ten Kit­ti­läs­sä. Vie­rai­den mää­rää ei ole las­ket­tu enää ai­koi­hin, mut­ta hei­tä on ol­lut lä­hes vii­koit­tain. Jo­ta­kin suun­taa an­taa se, et­tä net­ti­si­vus­ton mu­kaan 65 hen­ki­löä on kir­joit­ta­nut ar­vos­te­lun Ha­kois­ta isän­ti­nä ja et­tä keit­ti­ön pöy­däl­lä ole­va vie­ras­kir­ja on jo kol­mas.

Kap­pe­ran po­ro­e­ro­tus­pai­kal­la Pul­jun ja Nun­na­sen vä­lil­lä on py­sä­köi­ty­nä yk­si­näi­nen au­to. Lii­ken­ne on aa­mu­var­hai­sel­la hil­jais­ta, mut­ta ret­kei­li­jä is­tuu au­tos­sa ja poh­tii, mi­ten saa­da it­sen­sä läh­te­mään ulos pa­rin­kym­me­nen as­teen pak­ka­seen. Ul­ko­na on vie­lä pi­me­ää, ei­kä kaa­mo­sai­ka­na lu­vas­sa ole kuin ne­li­sen tun­tia päi­vän­va­loa. Mie­li te­kee tep­po­set, ja al­kaa tun­tua var­mal­ta, et­tä mat­kal­la sat­tuu jo­tain. Pet­tää­kö jää yli­tet­tä­vien pu­ro­jen pääl­tä vai on­ko mat­ka um­pi­han­ges­sa niin ras­kas, et­tä 12 ki­lo­met­rin pääs­sä odot­ta­va Kor­sa­tu­pa jää saa­vut­ta­mat­ta? Mitä jos pol­vi yh­täk­kiä ha­jo­aa, ei­kä pu­he­li­mes­sa ole kent­tää?

Kit­ti­län kun­ta päät­ti vii­me vuon­na työ­hy­vin­voin­ti­hank­keen yh­tey­des­sä pal­ka­ta hen­ki­lös­tö­pääl­li­kön, kos­ka esi­mer­kik­si sai­raus­pois­sa­o­lo­ja oli il­men­nyt pal­jon. Hen­ki­lös­tö­pääl­lik­kö Tai­na As­pe­lund on elo­kuus­ta läh­tien tu­tus­tu­nut hen­ki­lös­töön, ja vuo­den 2018 ti­lin­pää­tök­sen yh­tey­des­sä maa­lis­kuun lo­pus­sa val­mis­tuu myös Kit­ti­län kun­nan en­sim­mäi­nen hen­ki­lös­tö­ker­to­mus.

Kir­peä pak­ka­nen vih­loo ham­pai­ta, mut­ta Hen­ni Kuu­se­la vai­kut­taa yh­tä kyl­män­kes­tä­väl­tä kuin he­vo­sen­sa kä­vel­les­sään ym­pä­ri pi­hat­toa Muo­ni­on To­ras­sie­pis­sä. Hen­nin kym­me­nen he­vos­ta, suo­men­he­vo­sia ja muu­ta­ma ris­tey­tys­po­ni, tu­le­vat vä­lit­tö­mäs­ti koh­ti ka­me­raa. Ne ei­vät ih­mis­tä juu­ri­kaan vie­ras­ta, ja pian ym­pä­ril­lä on ko­ko­nai­nen lau­ma he­vo­sia.

Ho­tel­lin pi­hal­la odot­taa lin­ja-au­to, ja ovel­la haa­la­rei­hin pu­keu­tu­nut jouk­ko kes­kus­te­lee iloi­ses­ti rans­kak­si.

Koi­vu­ko­dil­la nau­ret­tiin, lau­let­tiin ja her­kis­tyt­tiin, kun ta­los­sa jär­jes­tet­tiin en­sim­mäi­set il­ta­päi­vä­tans­sit

Ta­ka­na on hie­no vii­kon­lop­pu ka­ve­rei­den kans­sa Ky­rös­sä, Raat­ta­man poh­jois­puo­lel­la, ker­too kit­ti­lä­läi­nen Veli-Pet­te­ri Kyrö, 17.

Lo­mail­les­sa tun­tu­ris­sa pap­piin voi tör­mä­tä la­dul­la, rin­tees­sä, laa­vul­la ja jopa baa­ris­sa. Tör­mät­tä­vä saat­taa ol­la Anu Toi­vo­nen, Tun­tu­ri-La­pin tu­ris­ti­pap­pi.

Kit­ti­lä­leh­ti ker­toi hel­mi­kuus­sa 1994, et­tä va­paa­eh­toi­set pe­las­tus­pal­ve­lu­yk­si­köt ko­kei­li­vat en­sim­mäis­tä ker­taa, kuin­ka on­nis­tu­vat et­sin­nät moot­to­ri­kel­koil­la liik­ku­vil­ta pe­las­tus­par­ti­oil­ta. To­to­vaa­ras­sa ne­li­ö­ki­lo­met­rin mit­tai­sel­la alu­eel­la jär­jes­tet­tyyn har­joi­tuk­seen saa­tiin yh­teen­sä 24 moot­to­ri­kelk­kaa. Teh­tä­vä­nä oli löy­tää alu­eel­ta vii­si ek­sy­nyt­tä ih­mis­tä. Ek­sy­neit­ten ku­vi­tel­tiin pu­don­neen maas­toon il­man kun­nol­li­sia va­rus­tei­ta ja hei­den ole­tet­tiin ha­ke­van suo­jaa kuus­ten al­ta.