Arttu Petrelius, 8 , ja Kelontekemäjärvestä virvelillä pyydystetty hauki. Ottipäivä oli 7. kesäkuuta.
Kittilälehden ja Tunturi-Lapin Painon kalakuvakisaan lähetettiin saaliskuvia niin Kittilän kuin Karjalankin kalavesiltä. Arvonta suosi tällä kertaa Arttu Petreliusta, 8, joka poseeraa kuvassa mahtavan Kelontekemäjärven hauen kanssa. Saalis painetaan t-paitaan.
Tekstiilityönopettaja Milla Miettunen kertoo, että kangaspuilla kutominen on suhteellisen helppoa, mutta valmistelut vievät aikaa.
Miika Sirkiä
Revontuli-Opiston tekstiilityönopettajana elokuussa aloittanut Milla Miettunen on saanut innostuksen käsitöihin kotoaan.
Tepaston maa- ja kotitalousseura ry:n puheenjohtaja Sanna Sukuvaara ja sihteeri Vuokko Mäntymaa Perhejärven kodalle johtavan luontopolun lähtöportilla.
Tepasto on yksi monista Ounasjoen rantamille syntyneistä Kittilän kylistä. Elämä siellä on arvatenkin rauhallista, luonnonläheistä ja hyvin samanlaista muiden kaltaistensa kylien tavoin, mutta ominaispiirteitäkin löytyy.
Polttoainetankin virkaa Pasi Häkässä toimittaa 50 litran puuhakepönttö.
Kittilän Pitkäkummussa asuva Erkki Kivilahti ei kuluta autolla ajaessa rahojaan dieseliin, bensaan, sähköön saati muihinkaan nestemäisiin tai nykyaikaisiin energianlähteisiin vaan turvaa matkanteossa kuivaan koivuun -näin ainakin vuodesta 2017 saakka omistuksessaan olleen Opel Corsan kohdalla.
Parran paikka sijaitsee Puljun erämaa-alueella, noin viiden kilometrin päässä Kapperan erotusaidalta. Kapperasta on Kittilään 90 kilometriä ja Raattamaan linnuntietä erämaan läpi 30 kilometriä.
Puljun erämaa-alueella lähellä Kittilän ja Enontekiön kuntien rajaa, on merkitty karttaan Parran paikka. Sattavaaran pohjoispuolella asusti Eino Kourula (1930–2002) -niminen mies, joka tunnettiin yleisesti nimellä Parta.
Suvi Toivola ja Kati Hakala hyödyntävät keräämiään horsmankukkia jalkakylvyissä ja mehun valmistuksessa.
Kun kasveista ja yrteistä pitkään erilaisia tuotteita valmistaneet Suvi Toivola ja Kati Hakala päättivät viime keväänä viedä harrastustaan askeleen vakavampaan suuntaan syntyi yritys nimeltään Saivo Naturals.
Kuivasalmen ja Nilivaaran Kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Hanna Takalo-Kähkönen emänsä hylkäämän poronvasikan kanssa.
Kirkonkylältä noin puolentunnin ajomatkan päässä oleva Kuivasalmi on yksi monista Kittilän kylistä. Pokan kautta Inariin johtavan Kiistalantien varressa sijaitseva Kuivasalmi tunnetaan kansan suussa myös Rastina. Nimi on perua niinkin kaukaa kuin 1700-luvulta, jolloin kylään tuli sen ensimmäinen asukas Kaarle XII:n sotajoukoista karannut Joonas Trast.
Lapin pelastuslaitoksen Kittilän asemalla juhannuksen tienoissa työnsä aloittanut Ville Leskinen.
Lapin pelastuslaitoksen Kittilän asemalla juhannuksen tienoilla uutena palomiehenä aloittanut Ville Leskinen käy perjantaisen työvuoronsa alkajaisiksi läpi paloaseman hallissa olevaa kalustoa. Rutiinitöihin kuuluvalla toimenpiteellä varmistetaan kaiken toimivan tarpeen tullen moitteettomasti.
Tuomas Takalo on harrastanut haulikkoammuntaa vuoden.
Kaukosessa asuva 13-vuotias Tuomas Takalo seisoo vakaasti Palovaaran ampumaradalla ja odottaa savikiekon lähtöä viereisessä kopissa olevasta kiekonheittimestä. Kaukosäätimen avulla tapahtuvasta kiekon lähetyksestä vastaa hänen isänsä Ari Takalo.
Puljujärven takana siintävä Puljutunturi on suosittu vierailukohde.
Kittilästä noin 74 kilometriä pohjoiseen oleva Pulju on kylä, jota voisi kuvailla rauhan tyyssijaksi. Näin siitäkin huolimatta, että Sirkasta Hettaan johtavalla Puljuntiellä riittää kesällä liikennettä. Norjaan ja Kilpisjärvelle matkaavat lomalaiset voivat majoittua kylästä löytyvissä vuokramökeissä, mutta muita palveluja Puljusta ei löydy – ellei sellaiseksi lasketa harvakseltaan kylän läpi kulkevaa jääteloautoa.
Asumispalveluyksikkö Havukassa 100-vuotis päiviään viettävä Jalmari Tammela.
Kelontekemästä kotoisin oleva Jalmari Tammela täyttää tänään keskiviikkona 6. heinäkuuta pyöreät sata vuotta. Juhlapöytä on tarkoitus laittaa koreaksi 40 hengelle Tammelan nykyisessä kodissa, asumispalveluyksikkö Havukassa. Syntymäpäivävieraisiin kuuluvat muun muassa hänen poikansa Taisto Tammela lapsineen.
Jaana Holopainen (vas.) ja Lea Kiistala (nykyään Heimberg) lukion toisella luokalla "vauvapäivänä". Heidän ikäluokkansa kokoontuu muistelemaan menneitä markkinalauantaina. Kuva: Jaana Holopaisen arkisto.
Jaana Holopaisen arkisto
Keväällä 1977 Kittilässä saivat yläasteen päästötodistuksen ensimmäiset peruskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleet oppilaat. Peruskoulujärjestelmään oli siirrytty Suomessa asteittain vuosien 1972 ja 1976 välisenä aikana, ja uudistus oli aloitettu Lapista. Päästötodistuksen saanut ikäluokka oli myös viimeinen niin sanotuista suurista ikäluokista.
Kyläläisten kokoontumispaikkana toimii Hellevi ja Emppu Kallojärven pitämä kyläkauppa ja saman oven takaa löytyvä Bub Ketun kanto.
– Onhan meillä Lompolojärven lintutorni, Kallojärven Haikaraniemen uimaranta, Rahkajärven laavu, koulun kota ja Porttijärven kämppä ja lintutorni, Kallon Kyläyhdistyksen sihteeri Susanne Kallojärvi luettelee kylän retkikohteita.
Kirjastotoimenjohtaja Noora Mustajoella on yleensä kesken useita kirjoja yhtäaikaa. Hän pitää narratiivisista eli tarinamuodossa kirjoitetuista tietoteoksista, mutta lukee paljon myös kertomakirjallisuutta. Tällä hetkellä kesken ovat esimerkiksi Tanja Tiekson esseeteos Fantasma ja Judit Schalanskyn Kaukaisten saarten atlas.
Noora Mustajoki aloitti työnsä kirjastotoimenjohtajana kesäkuun alussa, ja jo muutama viikko on vakuuttanut hänet siitä, että Kittilän kirjastoon kannatti tulla.
Suomalaisessa saunassa on imelletty maltaita, palvattu lihaa ja kuivattu pellavaa. Samalla se on toiminut hengellisyyden kehtona ja ruumiin parannuksen paikkana.
Itsepäinen toimittaja pohtii laveasti saunan historiaa ja tietokirjailija kertoo tarkalleen, kuinka terveelliset löylyt saa aikaan.
Pokasta noin kolmentoista kilometrin päässä sijaitseva Taatsin seita on toiminut aikoinaan saamelaisten uhripaikkana, jonne vietiin uhrilahjoiksi peuran ja poron sarvia sekä kalojen päitä.
Kittilän pohjoisosassa, lähellä Inarin rajaa Taatsin seita seisoo paikallaan, kuten on seissyt jo vuosituhansia. Aikoinaan ylväänä saamelaisten uhrilahjoja vastaanottanut seita on luonnon muovaama kymmenisen metriä korkea, ylöspäin kapeneva kivipaasi. Sen vieressä sijaitsee Taatsinkirkkona tunnettu pystysuora kallio, ja alapuolella välkehtii puhdasvetinen Taatsinjärvi.
Lapsesta saakka laskettelua harrastaneet Topi ja Liina Kuivalainen. Taustalla Levin gondolin ala-aseman läheisyyteen avattavaa kesäparkkia varten säilötty lumikasa.
Laskettelun omakseen ottaneet Liina ja Topi Kuivalainen viettävät talvisin mäessä noin sata päivää. Kesäisin määrä on huomattavasti pienempi, mutta ei aina olematon silloinkaan, sillä esimerkiksi tänä juhannuksena toista kertaa avattava Levin kesäparkki saa myös heidät rinteeseen.
Pyhäkeron kahvilasta on helppo kipaista huipulle päin ihailemaan maisemia, jos vaeltaminen ei muuten isommasti innosta.
– Jos kerran Hetta–Pallas-reitti on yksi Suomen suosituimmista vaellusreiteistä, niin on se ihme, jos ei ketään poikkea! Mia Vieltojärvi nauraa.
Pakukesänä sai tehdä mitä halusi, koska halusi.
Aivan tavallisen näköinen Ford Transit odottaa kesää mökin pihassa. Kurkkaus sivuovesta paljastaa, että tämä ei kuitenkaan ole aivan tavallinen pakettiauto: pakun sisällä on nimittäin peti, keittolevy, kaappeja ja jopa oma lavuaari. Seinillä on kiva puupanelointi ja tunnelma on mökkimäinen, jopa itse tehdyn kotoisa.
Erling Fredriksonilta on kyselty parikymmentä vuotta, milloin Ilonen Lohi saa jatkoa. Heinäkuussa Tornionjoen rannan ulkoilmateatterissa se tapahtuu.
Pajalaan, Pohjois-Ruotsin perukoille tuli 1970-luvun alussa uusi musiikinopettaja etelästä. Nuori opettaja inspiroi monia, myös teiniksi varttuvaa Erling Fredrikssonia.
Espoossa asuvat Ritva ja Esko Miettinen viihtyvät mökillään Tepastossa yleensä maaliskuulta syyskuulle. Ritva on omaa sukua Alatörmänen ja kotoisin kylästä.
Ritva ja Esko Miettisellä on aihetta juhlaan. Ritva täytti keväällä 85 vuotta, ja Esko viettää 90-vuotissyntymäpäiväänsä maanantaina. Heinäkuun 24. päivä on heidän timanttihääpäivänsä eli he ovat olleet naimisissa 60 vuotta. Lauantaina kaikkea tätä juhlistetaan Tepaston-mökillä yhdessä sukulaisten, ystävien ja kyläläisten kanssa.
Kinisjärvi-Vuoman kyläyhdistyksen sihteeri Seppo Kantola ja rahastonhoitaja Jaana Hangasvaara uimarannalle talkoillen valmistuneella laavulla.
Kittilän eteläisimpiin kyliin kuuluvat Kinisjärvi ja Vuoma ovat mainioita esimerkkejä kylien yhteistyöstä. Voimansa yhdistäneissä kylissä asuu yhteensä noin 110 henkeä, ja lisäksi elämää kyläkuviin tuovat kymmenet mökkiläiset. Vanhemman väen lisäksi alueella on myös lapsiperheitä, joista 11 lasta käy koulua Alakylän alakoulussa.
Korvasienen maasta irroittamista helpottaa pieni puukko tai sieniveitsi.
Korvasienet jakavat ihmiset kahteen ryhmään. Toisille lakkinsa osalta tippaleipää muistuttavat rouheloiset sienet kuuluvat arkeen ja juhlaan, kun taas toiset eivät suostu koskemaan niihin pitkällä tikullakaan, eivät ainakaan ruokapöydässä. Syykin on selvä: korvasieni on käsittelemättömänä nautittuna hengenvaarallinen, mutta oikein esikäsiteltynä erinomainen ruokasieni.
Riemuylioppilaat eli 50 vuotta sitten Kittilän yhteislyseosta valmistuneet tapasivat toisiaan viikonvaihteessa Kittilässä. Mukana tapaamisessa olivat (vasemmalta) Marjatta Pasanen (o.s. Kangas), Olavi Palovaara, Seija Åström (Jokela), Eeva-Liisa Hyötylä (Kiistala), Vuokko Jokela, Esko Seppälä, Kaisa Ala, Jukka Janhonen, Eija Huilaja (Vaara), Timo Yliranta, matematiikan opettaja Kaisa Koskimies, Matti Tikkanen, Vilho Lonnakko, Anna-Liisa Hanhivaara (Junttila), Inkeri Johansson (Mäensivu), Lasse Yritys, Marja Hako-Rita, Kirsti Huilaja (Kurttila) ja Riitta Lehtimäki (Honkanen). Kuvasta puuttuvat Jouko Kangas ja Mikko Holopainen.
Kaisa Alakin muistaa oman minimekkonsa, virkatun valkoisen. Johanssonin mekko oli samettia ja viininpunainen.
”Kavereita tulee ikävä. Meillä on ollut mukava porukka, ja opettajat ovat tehneet parhaansa”, tuore ylioppilas Sara Alamaunu Maunujärveltä sanoo. Kesä jatkuu kesätöissä puutarhalla Kaukosessa, syksyllä alkavat opinnot Helsingin yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Sara Alamaunu, 19, kävelee vastaan kukkien keskeltä. Tuore ylioppilas on kesätöissä Kaukosen Puutarhalla, jonne hän ajaa päivittäin kotoaan Maunujärveltä. Oikoreitti Maunukairan halki lyhentää matkaa mutta ei juurikaan aikaa, mutta se ei Alamaunua haittaa.
Musiikkia ikänsä harrastanut Elina Alatörmänen luottaa lappilaisen musiikin vetovoimaan.
Jo kouluikäisestä asti laulamista harrastanut Elina Alatörmänen yllättyi toukokuun lopulla saamastaan postista. Lähettäjänä oli Helsingin Laulelman Ystävät ry ja viestin aiheena Laulelma 2022 -kilpailun toinen sijoitus, joka tuli hänen kirjoittamallaan kappaleella Ryijy. Kilpailuun saapui kaikkiaan 110 esitystä, joista lopullisen valinnan suoritti musiikkineuvos Seppo Hovi.
Miko Mäkitalo (vas.) ja Tuukka Hakala juhlivat lakkiaisia ensi lauantaina.
Kittilän palloseuran riveissä jääkiekkoa jo pienestä pitäen pelanneiden Tuukka Hakalan ja Miko Mäkitalon elämässä kääntyi kuluvana keväänä uusi lehti. Molemmat valmistuivat Kittilän lukiosta ylioppilaiksi. Nyt edessä on ensin kesätyöt ja sen jälkeen armeija, Mäkitalolla heinäkuussa ja Hakalalla loppuvuodesta.
Räkättirastas on kaunis lintu mutta ärsyttää joitakin ihmisiä tavoillaan.
Räkättirastas, tuttavallisemmin räkätti tai räksä, on koko Suomessa elinvoimainen lintu. Lapissa räkätin levinneisyys on laikuttainen, sillä paljon selkosia on jäänyt lintuatlaksissa tutkimatta ja yhtenäisissä havupuumetsissä laji ei viihdy.
Parhaat kaverukset Siiri Nikula (vas.) ja Aada Poikela askartelivat lautapeliä kotona ja koulussa.
Lukkarin koulun kolmasluokkalaiset Siiri Nikula ja Aada Poikela ovat voittaneet Yritys Hyvä -kilpailun. Loppukilpailuun lähetettiin yli 600 työtä, ja voittajiksi valittiin 25 työtä.
"Kittilän ja Levin potentiaali kalastusmatkailukohteena olisi valtava. Ounasjoki on älyttömän hyvä harjusjoki, ja tunnin ajomatkan päässä on Euroopan paras lohijoki", perhokalastusta vuosikymmeniä harrastanut ja kalastusoppaanakin toiminut Timo Koivisto sanoo.
Timo Koivisto sitoi ensimmäisen perhonsa 35 vuotta sitten. Se oli Red Tag, joka Black Zulun ohella on yksi maailman tunnetuimmista harjusperhoista. Koivisto oli työkaverinsa kanssa päättänyt alkaa harrastaa perhokalastusta ja tilannut sekä perhokalastusvälineet että perhonsidontavälineet.