Kun­nan­ta­lon ala­ker­ran toi­mis­tos­sa ei ole toi­mis­to­pöy­tiä, vaan työ­pis­tei­nä toi­mii kak­si van­haa om­pe­lu­ko­ne­pöy­tää, ja asi­ak­kai­ta var­ten on sa­man­hen­ki­set no­ja­tuo­lit. Asi­ak­kaat ovat al­le 29-vuo­ti­ai­ta nuo­ria, jot­ka tar­vit­se­vat tu­kea kuka mis­sä­kin elä­män haas­tees­sa.

Pie­nes­tä Kent­tä­län Näl­kä­jär­ves­tä nou­si 25 vuot­ta sit­ten niin iso sii­ka, et­tä La­pis­ta ei ol­lut Kit­ti­lä­leh­den ju­tun mu­kaan ti­las­toi­tu yh­tä suur­ta. Sii­ka tart­tui lo­ka­kuun alus­sa ma­ta­laan verk­koon, joka oli ka­lan myö­tä men­nyt ha­jal­le vii­den met­rin mat­kal­ta. Ka­lan nos­ti­vat ver­kois­ta Pek­ka ja Ei­la Kent­tä­lä. ”Näl­kä­jär­ves­sä on har­va sii­ka­kan­ta, sil­lä is­tu­tuk­sia on ai­na teh­ty sääs­te­li­ääs­ti. Olem­me tyy­ty­neet vuo­sit­tain 300 is­tu­tus­sii­kaan. Näin sii­ka ei ole pääs­syt kää­pi­öi­ty­mään, mut­ta saan­ti­kaan ei ole ol­lut run­sas­ta. Suu­rin ai­kai­sem­min Näl­kä­jär­ves­tä saa­tu sii­ka on pai­na­nut 2,5 ki­loa”, Pek­ka Kent­tä­lä ker­toi haas­tat­te­lus­sa.

Lumi ja pak­ka­set tu­li­vat ker­ral­la Kit­ti­lään 25 vuot­ta sit­ten. Kit­ti­län tie­mes­ta­ri­pii­rin koko ka­lus­to oli käy­tös­sä, ja au­rauk­set aloi­tet­tiin kai­kil­la teil­lä, sil­lä lun­ta tuli 15 sent­tiä. ”Au­rauk­set on aloi­tet­ta­va syk­syl­lä hi­taas­ti, kos­ka au­ral­le ei ole ole­mas­sa vie­lä lu­mi­poh­jaa. Am­mat­ti­mie­het sa­no­vat, et­tä var­sin­kin so­ra­teil­lä on aloi­tus teh­tä­vä va­ro­vas­ti, jot­ta au­ra ei tör­mää yl­lät­tä­en jo­hon­kin es­tee­seen”, Kit­ti­lä­leh­des­sä ker­rot­tiin. Kit­ti­län alu­eel­la oli vuon­na 1993 yh­teen­sä 700 ki­lo­met­riä hoi­det­ta­via tei­tä.

Jo­han­na Sai­jan päi­vä on al­ka­nut ajo­mat­kal­la ko­vas­sa su­mus­sa ko­toa Ro­va­nie­mel­tä työ­pai­kal­le Kit­ti­lään. Hän on viih­ty­nyt työs­sään K-su­per­mar­ke­tin ka­la­tis­kin vas­taa­va­na niin hy­vin, et­tä puo­lek­si vuo­dek­si ai­ot­tu pes­ti on kes­tä­nyt jo kol­me vuot­ta. Joka päi­vä Sai­ja ei Ro­va­nie­men vä­liä au­toi­le, vaan hän asuu työ­jak­son­sa Kit­ti­läs­sä.

Kit­ti­läis­läh­töi­nen Kert­tu He­ly­nen va­lit­tiin vuo­den val­ta­kun­nal­li­sek­si yrit­tä­jä­nai­sek­si

Le­vin his­sien Ac­ti­vi­ty Par­kis­sa Ant­ti Lo­hi­ni­van kä­sit­te­lys­sä on säh­kö­a­vus­tei­nen läs­ki­pyö­rä. Nii­tä nä­kee Le­vil­lä yhä enem­män, ja kiin­nos­tus pyö­räi­lyä koh­taan on kas­va­nut niin, et­tä tal­vek­si­kin vuok­raa­moon on jä­tet­tä­vä muu­ta­mia läs­ki­pyö­riä. Lo­hi­ni­va on huol­ta­nut pyö­riä Le­vil­lä vii­me ke­säs­tä läh­tien. Pian hän myös toi­mii pyö­rien jäl­leen­myy­jä­nä. Tal­vel­la pyö­rien ti­lal­le tu­lee huol­let­ta­vak­si suk­sia. Ai­em­min Lo­hi­ni­va työs­ken­te­li kah­dek­san ke­sää Le­vin golf­ken­täl­lä.

24-vuo­ti­as len­tä­jä Rei­no Su­ho­nen nou­si len­nol­le Ke­mis­tä lo­ka­kuus­sa 1941. Teh­tä­vä­nä oli pom­mit­taa sak­sa­lais­jouk­ko­ja vä­lil­lä Sirk­ka–Muo­nio–Pa­lo­jo­en­suu. Suo­men il­ma­voi­mien omis­ta­ma ve­nä­läi­nen kak­si­moot­to­ri­nen DB-pom­mi­ko­ne sai kui­ten­kin Kit­ti­läs­sä osu­mia, ja Su­ho­nen jou­tui te­ke­mään pak­ko­las­kun Aa­ke­nus­tun­tu­rin itä­puo­li­sel­le suol­le. 49 vuot­ta ta­pah­tu­neen jäl­keen Su­ho­nen pa­la­si on­net­to­muus­pai­kal­le Kit­ti­lä­leh­den opas­tuk­sel­la. ”Kun­han vie­lä näen syn­nyin­ko­ti­ni Kar­ja­las­sa, sil­loin elä­mä­ni kaik­ki muis­tot an­ta­vat mi­nul­le rau­han”, Ro­va­nie­mel­lä asu­nut Su­ho­nen sa­noi Kit­ti­lä­leh­den haas­tat­te­lus­sa.

Tuuk­ka Rau­ha­la, 17, toi­mi isän­tä­nuo­re­na kan­sain­vä­li­sel­lä li­ons-lei­ril­lä Kit­ti­läs­sä vuo­si sit­ten ke­säl­lä. Pes­ti oli niin mu­ka­va, et­tä hän päät­ti ha­kea it­se­kin vaih­toon. Ha­ke­mus laa­dit­tiin syk­syl­lä, ja mat­ka to­teu­tui hei­nä­kuus­sa. Rau­ha­la viet­ti kuu­kau­den Ja­pa­nis­sa, en­sin pai­kal­li­sis­sa per­heis­sä ja sen jäl­keen kym­me­nen päi­vää kan­sain­vä­li­sel­lä nuo­ri-
so­lei­ril­lä.

On kes­ki­viik­ko­aa­mu. En­si­hoi­ta­ja Heli On­ne­la on juu­ri aloit­ta­nut työ­vuo­ron, joka kes­tää seu­raa­vaan aa­muun. Maa­nan­tai­na ja tiis­tai­na hän on ol­lut töis­sä kak­si­tois­ta­tun­ti­set työ­päi­vät, ja maa­nan­tain ja tiis­tain vä­li­sen yön hän on ol­lut ko­ti­va­ral­la eli päi­vys­tä­nyt ko­toa kä­sin.

– Täl­lä pai­kal­la oli 1941 au­to­tal­li, jos­sa pi­det­tiin hä­kä­kaa­su­au­toa, Ee­ro Kur­ki­nen ker­too Kit­ti­lä­leh­den toi­mi­tuk­seen kä­vel­les­sään.

Kun Mar­jat­ta Vai­nio, 90, muis­te­lee ko­ti­aan Ala­ky­läs­sä, sil­miin nou­se­vat kyy­ne­leet. Pal­ve­lu­ta­lo Koi­vu­ko­dis­sa on mu­ka­va asun­to ja hyvä ol­la, mut­ta koti on ai­na koti. Pian Vai­nio kui­ten­kin jäl­leen hy­myi­lee. Hän on pe­rus­luon­teel­taan iloi­nen ja po­si­tii­vi­nen, on ai­na ol­lut. Myön­tei­nen elä­mä­na­sen­ne joh­tuu kai­ke­ti kar­ja­lais­juu­ris­ta, ja eh­kä se on myös pit­kän iän sa­lai­suus.

Riit­ta Pa­lo­saa­ri ei ha­lun­nut, et­tä hyvä kiin­teis­tö oli­si tyh­jän pant­ti­na. Li­säk­si hän kai­pa­si mie­le­käs­tä ja tut­tua te­ke­mis­tä. Sik­si hän päät­ti vii­me tal­ve­na ava­ta kol­men vuo­den tau­on jäl­keen Kön­kään pal­ve­lu­ko­din uu­del­leen. Ai­van kyl­mil­leen ar­vok­kaal­la pai­kal­la Kön­gäs­kos­ken ran­nal­la ole­va ra­ken­nus ei mis­sään vai­hees­sa ol­lut jou­tu­nut. Sää­det­tä­vis­tä sän­gyis­tä, ti­la­vis­ta ves­sois­ta ja muis­ta mu­ka­vuuk­sis­ta naut­ti­vat vä­lil­lä täy­si­hoi­dos­sa ol­leet mat­kai­li­jat, ja li­säk­si pai­kal­la ma­joit­tui kul­ta­kai­vok­sen työn­te­ki­jöi­tä.

”Kit­ti­län ihai­lu al­koi jo lin­ja-au­to­mat­kal­la. Kul­jet­ta­ja sa­noi, et­tä en­sim­mäi­sen ker­ran sinä tal­ve­na nä­kyi­vät tun­tu­rei­den hui­put. Hie­no kuu­ta­mo. Näky oli upea! Il­lal­la 19 ai­kaan olim­me Sir­kan ky­läs­sä ja löy­sim­me pe­ril­le Kaa­re­laan hä­mä­räs­tä huo­li­mat­ta. Saim­me ys­tä­väl­li­sen vas­taa­no­ton, vaik­ka saa­vuim­me päi­vää en­nen so­vit­tua ai­kaa.”

Os­si Kes­ki­ta­lo, 78, on pi­hal­laan Kal­los­sa sa­vus­tus­hom­mis­sa. Pönt­töön me­nee ko­ko­nai­nen tuo­re sii­ka ja kah­tia lai­tet­tu pak­sum­pi vaa­le­a­li­hai­nen fi­lee. Sel­vi­ää, et­tä pak­su fi­lee ei ole pe­räi­sin hau­es­ta, vaan kak­si ja puo­li­ki­loi­ses­ta sii­as­ta. Nyt ei kui­ten­kaan ole tar­koi­tus pu­hua ka­la­reis­suis­ta, vaan hir­ves­tyk­ses­tä. Iso­muk­sia on tul­lut met­säs­tä­kin. Vii­me syk­sy­nä, 13. syys­kuu­ta Kes­ki­ta­lo on­nis­tui saa­maan Kal­lon kai­ras­ta har­vi­nai­sen suu­ren, 18-piik­ki­sen ja li­ha­pai­nol­taan 270-ki­loi­sen hir­ven. Hir­vi tuli yk­sin naa­ki­mal­la.

Ou­nas-Ka­lus­teen ik­ku­nois­sa lu­kee: ”Lop­puun­myyn­ti.” Lo­ka­kuun 31. päi­vä Si­nik­ka ja Mark­ku Ki­ve­lä sul­ke­vat huo­ne­ka­lu­liik­keen­sä oven vii­mei­sen ker­ran.

Tu­hat rau­taa tu­les­sa. Met­tän­vä­ki-yri­tyk­sen pa­ris­kun­taa kuun­nel­les­sa al­kaa hen­gäs­tyt­tää: oh­jel­ma­pal­ve­lui­ta, ca­te­rin­gia eli ate­ri­a­pal­ve­lui­ta, hos­taus­ta eli ryh­mien isän­nöin­tiä, la­tu­kah­vi­la Han­hi­pir­tin pyö­rit­tä­mis­tä, mök­ki­huo­lin­taa, tu­ki­hen­ki­lö­toi­min­taa – ja lap­si­per­he­ar­ki sii­hen vie­lä pääl­le. Riik­ka ja Juk­ka Laa­pot­ti ovat kui­ten­kin tyy­ty­väi­siä.

Kun kuu­len ni­men Os­ka­ri, tul­vah­taa mie­lee­ni heti kak­si Os­ka­ria. Toi­nen Os­ka­reis­ta tuo kau­kai­set vuo­det mie­lee­ni sekä erään suu­ren kuu­sen Ala­kuu­sa­jo­en Ak­ra­ha­ma­su­van­non ete­läi­sel­tä ran­nal­ta, tuu­hei­den sa­ni­ais- ja an­ger­vo­pus­kien sekä kel­tais­ten kul­le­roi­den ko­ris­ta­mal­ta tör­mäl­tä. Mut­ta en­nen kaik­kea mo­net tuo­hus­tu­syöt ja ka­las­tus­mat­kat, jot­ka vaa­ti­vat vuo­ro­kau­sien sau­vo­mi­sia ki­vi­siä kos­kia ja ni­vo­ja vas­taan. Pu­hu­tel­ta­koon tätä Os­ka­ria täs­sä yh­tey­des­sä vaik­ka ni­mel­tä ”van­hem­pi Os­ka­ri”.

Kun Tuu­la Ke­rä­tär kuu­li ka­le­va­lai­ses­ta jä­sen­kor­jauk­ses­ta, hän tie­si heti, et­tä se oli­si hä­nen jut­tun­sa. Ke­rä­tär työs­ken­te­li lä­hi­hoi­ta­ja­na ja piti kyl­lä työs­tään mut­ta kai­pa­si enem­män ai­kaa hoi­det­ta­vien kans­sa. Jä­sen­kor­jauk­ses­sa on ai­kaa kes­kit­tyä yh­teen ih­mi­seen.

Kit­ti­län kai­vok­sel­la vie­tet­tiin avoin­ten ovien päi­vää tois­sa lau­an­tai­na. Päi­vän ai­ka­na kai­vok­sen toi­min­taan tu­tus­tui lin­ja-au­to­kier­rok­sil­la ja kai­vos­kont­to­rin näyt­te­lyis­sä yh­teen­sä ar­vi­ol­ta noin 450 ih­mis­tä. Vie­rai­li­joil­le oli esit­täy­ty­mäs­sä myös kai­vok­sen uu­si joh­ta­ja, Tom­mi Kank­ku­nen, jol­la oli ta­ka­naan kak­si työ­viik­koa Kiis­ta­las­sa. Kank­ku­nen on vuon­na 2008 toi­min­tan­sa aloit­ta­neen kul­ta­kai­vok­sen kuu­des joh­ta­ja.

Tal­vel­la 1986 Kit­ti­läs­sä oli käyn­nis­sä Kes­ki-La­pin kul­ta­po­ten­ti­aa­lia sel­vit­tä­vä mal­mi­net­sin­tä­oh­jel­ma. Ge­o­lo­gi­an tut­ki­mus­kes­kuk­sel­la oli tu­ki­koh­ta Vit­ta­kum­mun en­ti­sel­lä kou­lul­la, ja mal­mi­net­si­jät kul­ki­vat siel­tä lä­hi­a­lu­een työ­mail­la. Yk­si et­si­jöis­tä oli so­dan­ky­lä­läi­nen Jor­ma Val­ka­ma. Hän oli työs­ken­nel­lyt GTK:lla
yli kym­me­nen vuot­ta ja ot­ti näyt­tei­tä maa­pe­räs­tä is­ku­po­ra­ko­neel­la. Hä­nen käy­tös­sään oli myös mal­mi­net­sin­tä­koi­ra, jot­ka oli­vat sii­hen ai­kaan mal­mi­net­sin­näs­sä ylei­siä.

Lap­pi­lai­nen juo­mi­nen on yhä tabu, ja eten­kin nais­ten al­ko­ho­lin­käy­tös­tä vai­e­taan. Sitä miel­tä on Kit­ti­läs­tä läh­töi­sin ole­va, nuo­ruu­ten­sa Äkäs­lom­po­los­sa ja Ko­la­ris­sa elä­nyt Mari Ni­li­vaa­ra.

Kit­ti­lään kaa­vail­tiin 1990-lu­vun alus­sa kar­hun­kaa­ta­ja­pat­sas­ta. Asia oli ol­lut vi­reil­lä jo pi­tem­pään ja eräil­tä ku­van­veis­tä­jil­tä oli tie­dus­tel­tu kiin­nos­tus­ta pat­saan te­koon sekä pat­saan hin­taa. Han­ke oli kui­ten­kin tys­sän­nyt, kos­ka eräs ku­van­veis­tä­jä oli jyr­käs­ti kiel­täy­ty­nyt ve­do­ten eet­tii­sin syi­hin, ja sen jäl­keen mui­den­kin ku­van­veis­tä­jien kes­kuu­des­sa oli il­men­nyt ha­lut­to­muut­ta pat­saan te­koon.

Luk­ka­rin kou­lun 3.–4.-luok­ka­lai­set jal­kau­tui­vat Sä­res­töön en­sim­mäi­sel­lä kou­lu­vii­kol­la. Op­pi­laat ja­kau­tui­vat nel­jään ryh­mään, ja lu­vas­sa oli 20 mi­nuu­tin mit­tai­sia työ­pa­jo­ja. Ai­hei­na oli­vat kas­vit eli­nym­pä­ris­töi­neen, hyön­teis­maa­il­ma, kas­vi- ja juu­res­pai­nan­ta sekä pe­rin­ne­mai­se­man hoi­to niit­to­tal­koin. Tu­tuik­si tu­li­vat haa­si­ot, hei­nä­sei­päät ja ha­ra­voin­ti­vä­li­neet. Työ­pa­jo­ja jär­jes­ti­vät Suo­men luon­non­suo­je­lu­liit­to, ely-kes­kus ja Sä­res­tö­nie­mi-mu­seo.

Ark­ki­teh­ti Ol­li Leh­to­vuo­ri teki opis­ke­lu­ai­ka­naan 68 vuot­ta sit­ten kol­men päi­vän työ­reis­sun Kit­ti­lään. Mat­ka oli muis­tiin jää­nyt elä­mys.

Kit­ti­lä­ho­tel­lin ra­vin­to­la­toi­min­nat siir­tyi­vät uu­den yrit­tä­jän hoi­det­ta­vak­si elo­kuun alus­ta. Yrit­tä­jä Son­ja Ron­kai­nen ei läh­te­nyt ho­tel­lin ra­vin­to­la­pal­ve­lui­den pyö­rit­tä­jäk­si pys­ty­met­säs­tä, sil­lä hän on työs­ken­nel­lyt ho­tel­lin ra­vin­to­las­sa vii­me syk­sys­tä läh­tien, jol­loin uu­si yrit­tä­jä aloit­ti pai­kas­sa. Ho­tel­lin yrit­tä­jä Jani Yli­pah­ka­la yrit­ti et­siä ra­vin­to­la­puo­lel­le omaa yrit­tä­jää jo tuol­loin, mut­ta so­pi­vaa ei sil­loin löy­ty­nyt.

Ky­te­nyt ki­pi­nä vaih­toon läh­dös­tä roi­hah­ti Tii­na-Kai­sa Nik­ki­sel­lä, kun Kit­ti­län lu­ki­os­sa oli vaih­to-op­pi­las Sak­sas­ta tois­sa lu­ku­vuon­na.

Pe­rin­tei­seen las­ten ka­la­ku­va­ki­saan lä­he­tet­tiin ko­mei­ta saa­lii­ta ja iloi­sia het­kiä on­ki­mi­sen pa­ris­sa. Ar­von­nas­sa leh­ti­ti­laus-voit­to nap­sah­ti täl­lä ker­taa Kiis­ta­laan. Ku­vas­sa Tuuk­ka, 3, ja Son­ja, 4. ovat on­ki­mas­sa iso­van­hem­pien­sa kans­sa. Keli oli ke­säi­nen, mut­ta täl­lä reis­sul­la saa­lis jäi hei­kon­lai­sek­si. Iso­äi­ti Sari Toi­vo­la ker­too, et­tä Kiis­ta­lan ky­läl­lä las­ten­lap­sia on ol­lut on­ki­mas­sa jo­en­var­sil­la sa­ma­nai­kai­ses­ti par­haim­mil­laan kuu­des­ta seit­se­mään.

Kou­lun­käyn­ti aloi­tet­tiin ke­sä­lo­mien jäl­keen eri­kois­jär­jes­te­lyin vuon­na 1993. Esi­mer­kik­si uu­det ylä­kou­lu­lai­set oli­vat kol­men päi­vän lei­ri­kou­lus­sa Rau­tus­ky­läs­sä.

Vauh­dik­kai­ta pol­ku­ja, ki­pe­riä ki­vi­koi­ta ja hi­koi­lut­ta­via nou­su­ja. Maas­to­pyö­ril­lä ajet­ta­va en­du­ro on kas­vat­ta­nut vii­me vuo­si­na suo­si­o­taan.