Timo Koi­vis­to si­toi en­sim­mäi­sen per­hon­sa 35 vuot­ta sit­ten. Se oli Red Tag, joka Black Zu­lun ohel­la on yk­si maa­il­man tun­ne­tuim­mis­ta har­jus­per­hois­ta. Koi­vis­to oli työ­ka­ve­rin­sa kans­sa päät­tä­nyt al­kaa har­ras­taa per­ho­ka­las­tus­ta ja ti­lan­nut sekä per­ho­ka­las­tus­vä­li­neet et­tä per­hon­si­don­ta­vä­li­neet.

From snow du­nes to sand du­nes -pro­jek­ti al­koi noin kak­si vuot­ta sit­ten, mut­ta ko­ro­nan ta­kia se kes­key­tet­tiin. Pro­jek­tia jat­ket­tiin vii­me syk­sy­nä, jol­loin sii­hen haki uu­sia opis­ke­li­joi­ta mu­kaan. Ha­ku­a­jan jäl­keen toi­min­ta aloi­tet­tiin val­mis­tau­tu­mal­la liik­ku­vuus­jak­soi­hin ja tu­tus­tu­mal­la por­tu­ga­li­lai­siin opis­ke­li­joi­hin sekä opet­ta­jiin.

An­ne-Ma­rie Ijäs ha­lu­si lap­sil­leen pi­pot tie­tys­tä kan­kaas­ta, ja kos­ka val­mii­ta ei ol­lut myyn­nis­sä, hän päät­ti om­mel­la ne it­se. Ai­em­min hän oli om­mel­lut ko­neel­la lä­hin­nä ver­ho­ja ja ly­hen­tä­nyt hou­su­ja.

Apu­pu­pu-oh­je löy­tyi kir­jas­tos­ta. Kä­si­työ­ih­mi­se­nä Mir­ja Rön­kön­har­ju kiin­nos­tui. Nyt Apu­pu­pu­ja on val­mii­na kol­me, ja nel­jäs on työn al­la.

Ala­ky­lä­läi­nen Ul­la Ran­ta­jaas­kö ei ole eh­ti­nyt tyl­sis­tyä elä­ke­päi­vil­lään. Esi­kois­kir­jai­li­ja on ope­tel­lut kir­jan te­ke­mi­sen kan­ta­pään kaut­ta koo­tes­saan van­hem­pien­sa ta­ri­noi­ta kir­jan muo­toon.

– Jos­kus van­hem­pien jää­mis­töt ovat pe­ril­li­sil­le kiu­sal­li­nen rie­sa. Jos­kus taas jää­mis­tö voi osoit­tau­tua mie­len­kiin­toi­sek­si tie­don läh­teek­si.

Hyy­tä­vä poh­jois­tuu­li pu­hal­taa suo­raan Akan­rim­men lin­tu­tor­nil­la si­jait­se­van laa­vun si­sään. Po­ru­kas­sa kui­ten­kin tar­ke­nee, ja laa­vu on juu­ri nyt tu­pa­ten täyn­nä. Tal­vi­ret­keen on osat­tu va­rau­tua läm­pi­min vaat­tein.

Virk­kau­sin­nos­tus syt­tyi en­sim­mäi­sen kou­lu­vuo­den ai­ka­na. Kun äi­ti ei oi­kein osan­nut an­taa tar­vit­ta­via oh­jei­ta, Lee­vi Kuus­jär­vi lai­na­si kir­jas­tos­ta kir­jan ja opet­te­li it­se. Sen jäl­keen hän on ope­tel­lut muun mu­as­sa te­ke­mään pir­ta- ja lau­ta­nau­ho­ja, kouk­ku­a­maan ja neu­lo­maan suk­kia, la­pa­sia ja pu­se­roi­ta.

Suo­men­kin luon­nos­ta löy­tyy mitä ih­meel­li­sim­piä asi­oi­ta: kloo­naa­jia, ne­po­tis­ti­pui­ta, ydin­per­hei­tä ja sii­pei­li­jöi­tä, sa­la­ra­kas­ta­jia, pe­sän­ryös­tä­jiä, etäyh­ty­jiä, li­han­syö­jä­kas­ve­ja, nar­sis­ti­sia mur­haa­jia, la­by­rint­ti­va­gi­noi­ta ja kork­ki­ruu­vi­pe­nik­siä – ai­na­kin jos lii­oit­te­lee ihan pik­kui­sen ja in­hi­mil­lis­tää reip­paal­la kä­del­lä, ku­ten teki yl­läs­jär­ve­läi­nen bi­o­lo­gi ja toi­mit­ta­ja Mint­tu Hei­mo­vir­ta. Hä­nen tuo­re kir­jan­sa Su­ti­naa ja suh­mu­roin­tia – Suo­men luon­non ih­meel­li­siä asuk­kai­ta kä­sit­te­lee suo­ma­lais­ta luon­toa en­nen­nä­ke­mät­tö­mäs­tä vink­ke­lis­tä ja ta­ri­nal­li­ses­ti. Luon­to on kir­jas­sa kuin ih­mi­set.

Oli maa­lis­kuu 1912. Hil­ja Jy­vä­lä is­tui Jy­vä­län pir­tin muu­rin ku­pees­sa ja hy­väs­te­li per­het­tään. Niin oli ta­pa­na, kun ol­tiin läh­dös­sä pit­käl­le mat­kal­le, ja pian 23 vuot­ta täyt­tä­vä Hil­ja oli mat­kus­ta­mas­sa Ame­rik­kaan saak­ka. Hä­nen oli mää­rä as­tua Ti­ta­nic-ni­mi­seen lai­vaan Sout­hamp­to­nis­sa Ete­lä-Eng­lan­nis­sa 10. huh­ti­kuu­ta. Ti­ta­ni­cil­la hän mat­kus­tai­si New Yor­kiin – mut­ta sitä en­nen oli pääs­tä­vä Ke­lon­te­ke­mäs­tä Eng­lan­tiin.

Olo­huo­neen lat­ti­al­la on pääl­le­tys­ten seit­se­män eri­lais­ta, ne­li­ön muo­tois­ta kan­gas­pa­laa. Ne on tar­koi­tus lei­ka­ta pie­nem­mik­si ne­li­ön ja suo­ra­kai­teen muo­toi­sik­si til­kuik­si, jois­ta koo­taan uu­sia, ku­vi­ol­li­sia ne­li­öi­tä om­pe­le­mal­la nii­tä yh­teen. Nämä ne­li­öt puo­les­taan om­mel­laan ai­ka­naan yh­teen pa­ri­sän­gyn sän­gyn­peit­teek­si.

Mar­git Tiu­ku­vaa­ra val­mis­tui vii­me ke­vää­nä ko­kik­si ja pe­rus­ti elo­kuus­sa oman yri­tyk­sen. Pi­to­pal­ve­lu Tiu­ku on Tiu­ku­vaa­ran haa­vei­den täyt­ty­mys.

Moot­to­ri­kel­kan reki on he­vos­re­keä pie­nem­pi, mut­ta mal­li on yhä sama kuin Veik­ko Poik­ki­jär­ven isän ai­kaan

Uk­rai­nan sota tun­tuu myös Tun­tu­ri-La­pis­sa – Ko­la­ris­sa asu­va Ma­ri­na Levc­huk mat­kus­ti hal­ki Itä-Eu­roo­pan ha­ke­maan lap­sen­sa tur­vaan Uk­rai­nan so­das­ta

– Vau­va ais­tii ihon ja asen­to­tun­non kaut­ta tosi pal­jon. Sen ta­kia kai­kel­la vau­van kä­sit­te­lyl­lä ja hoi­dol­la on tosi iso mer­ki­tys, fy­si­o­te­ra­peut­ti Mia Jo­hansén sa­noo ja kään­tää Lena Nis­kan vie­lä ni­me­tön­tä tyt­tö­vau­vaa lat­ti­al­le lai­te­tul­la alus­tal­la.

Raat­ta­ma­lai­nen Tui­ja-Noo­ra Aut­to tun­ne­taan tai­ta­va­na La­pin kä­si­töi­den opet­ta­ja­na, mut­ta hän it­se ker­too ole­van­sa se­ka­työ­läi­nen. Työ­viik­koon mah­tuu muun mu­as­sa si­vu­kir­jas­ton hoi­ta­mis­ta, opet­ta­jan si­jai­suuk­sia kou­lul­la ja omia nah­ka­töi­tä. Aut­to pe­rus­ti oman toi­mi­ni­men juu­ri ko­ro­na­pan­de­mi­an kyn­nyk­sel­lä. Mak­su­päät­teel­le ei kui­ten­kaan ol­lut tar­vet­ta, kun mes­sut ja mark­ki­nat pe­rut­tiin. Aut­ton pää­työ on ol­lut jo vuo­sia Re­von­tu­li-Opis­tos­sa. Kak­si vii­me vuot­ta ovat tuo­neet tul­les­saan uu­den opet­te­lua, kun lä­hi­o­pe­tuk­sen rin­nal­le ovat tul­leet etä­kurs­sit.

KiPS-kas­vat­ti Heli Rau­ha­la sai juh­lia hel­mi­kuus­sa jää­kie­kon al­le 20-vuo­ti­ai­den nais­ten sar­jan suo­men­mes­ta­ruut­ta. Ou­lun Kärp­pien ri­veis­sä tul­lut mes­ta­ruus oli yk­si unel­mien täyt­ty­mys, mut­ta vie­lä het­keä en­nen tur­naus­ta tun­nel­mat oli­vat syn­kem­mät. Rau­ha­la louk­kaan­tui kau­ka­lon­lai­ta­ka­ha­kas­sa mar­ras­kuus­sa, ja pit­kit­ty­nyt ai­vo­tä­räh­dys pis­ti pe­lit tau­ol­le.

Poh­joi­sen asuk­kaan on saa­ta­va ke­vääl­lä vuo­tui­nen kui­va­li­ha-an­nok­sen­sa, ja kyl­lä se mais­tuu mo­nel­le ete­län ih­mi­sel­le­kin, jos vain ma­kuun pää­see. Leo Ruos­ka­nen tai­taa kui­van­li­han teon, on­han hän har­joi­tel­lut sitä jo vii­ti­sen­kym­men­tä vuot­ta. Op­pin­sa hän sai ai­ka­naan Kiis­ta­las­sa vai­kut­ta­neel­ta lii­ke­mies Ben­ja­min Mat­ti­lal­ta.

Ra­si­ois­sa on kui­vat­tu­ja kul­le­roi­ta, me­si­mar­jan­kuk­kia, pih­la­jan­mar­jo­ja, pik­ku­rui­sia ko­ko­nai­sia sie­niä. Kat­ri Ala­ta­lo nos­taa yh­den ku­kis­ta pin­se­teil­lä ja so­vit­taa sitä ko­ru­poh­jan pääl­le.

Lu­mi­kuor­mat kas­va­vat ka­toil­la ke­vät­tal­ven ede­tes­sä. Vii­me tal­ven ki­nok­sis­ta ol­laan kui­ten­kin vie­lä kau­ka­na.