A-
A+
A-
A+
Poikkeusolot ovat sekä vaikeuttaneet että helpottaneet nuorten elämää Kittilässä
Nuorisovaltuuston jäsen, Levi-Instituutissa opiskeleva Ronja Virtanen (vas.), lukiolainen Lassi Paadar, hankekoordinaattori Pirjo Junttila-Vitikka, etsivät nuorisotyöntekijät Tuomas Jääskö ja Hanna Pikkarainen sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Jouni Alaraatikka kokoontuivat viime viikolla keskustelemaan siitä, miten koronapandemia on vaikuttanut Kittilässä nuoriin ja nuorisotyöhön.
Mari Palomaa
Koronapandemia sulki koulut viime keväänä, ja etäkoulu sopi lukiota käyvälle Lassi Paadarille, 16.
– Se oli jopa ihan mukavaa. Sai päättää itse, missä tahdissa tekee, hän sanoo.
Nyt koulua käydään jälleen lähiopetuksena, mutta korona vaikuttaa yhä esimerkiksi Paadarin harrastuksiin. Hän pelaa salibandya SBC Levissä ja toimii seurassa apuvalmentajana. Vaikka harjoituksia voidaan jo pitää normaalisti, turnaustoiminta on ollut tauolla. Ensi viikonloppuna edessä on ensimmäinen turnausmatka kevään jälkeen.
Levi-Instituutissa sosiaali- ja terveysalaa opiskeleva Ronja Virtanen, 18, ei muistele etäkouluaikaa lämmöllä.
– Olihan se rankkaa. Itse piti huolehtia, että saat tehtävät tehtyä. Ne tahtoivat jäädä viime tinkaan.
Myös sosiaalinen elämä kärsi. Esimerkiksi kunnan nuorisotilat oli keväällä suljettu, ja nuorisotyö siirtyi verkkoon.
Tilanteen normalisoituminen Suomessa ja maailmalla on Paadarin ja Virtasen mukaan kiinni siitä, miten rajoituksia noudatetaan. Virtanen ei usko paluun entiseen onnistuvan pian.
– Niin kauan kuin me ihmiset olemme piittaamattomia, se ei tule hoitumaan, hän sanoo.
Paadarin ja Virtasen kokemukset koronapandemian vaikutuksista tuovat esille saman kaksijakoisuuden, joka näkyy myös kittiläläisnuorille viime keväänä toteutetun kyselyn tuloksissa. Kyselyyn vastanneista 184:stä nuoresta 92 koki, että poikkeusoloilla oli ollut kielteisiä vaikutuksia omaan elämään, mutta toisaalta 116 vastauksessa kerrottiin, että poikkeustilanne oli tuonut elämään jotakin hyvää.
– Osa hyötyi tosi paljon siitä, ettei tarvinnut mennä kouluun. Koulu saattoi sujua paljon paremmin, kun sai tehdä omaan tahtiin eikä ollut sosiaalisia jännitteitä. Osalla näkyi isonakin ahdistuksena se, ettei koulunkäynti sujunut. Oli monenlaista haastetta, kyselyn toteuttanut hankekoordinaattori Pirjo Junttila-Vitikka Hyvinvointia yhteistyöllä -hankkeesta sanoo.
Osalle nuorista poikkeuslot toivat kyselyn mukaan elämään sekä hyvää että huonoa.
Nuoret vastasivat kyselyyn keväällä, kun etäkoulua oli käyty seitsemän viikkoa. Kyselyyn osallistui nuoria 5.-luokkalaisista 28-vuotiaisiin.
Etsivä nuorisotyöntekijä Tuomas Jääskö kertoo kiinnittäneensä kyselyn vastauksissa huomiota yksinäisyyden kokemuksiin.
– 184:stä melkein puolet oli vastannut, että on kokenut yksinäisyyttä, ja näistä vastaajista puolet vastasi, että on kokenut sitä enemmän nyt korona-aikana, Jääskö sanoo.
Samansuuntainen havainto oli tehty nuorisotyössäkin. Esimerkiksi Whatsappissa yksi nuorisotyöntekijöistä vastasi keväällä kuukauden sisällä noin 6500 viestiin, ja tapaamisaikojen pituus on lähes tuplaantunut.
– Ihan selkeästi nuorilla kohtaamisen tarve on lisääntynyt siitä asti, eikä se loppunut siihen, kun koulut aukaistiin vaan on pysynyt, Jääskö sanoo.
Asiaan on myös herätty.
– Vähän joka paikassa kehitellään turvallista toimintaa vapaa-ajalle, jotta ihmiset pystyisivät kohtaamaan, jatkamaan harrastustaan tai kokeilemaan uusia harrastuksia.
Kittilään on vuoden alussa saatu myös koulunuorisotyöntekijä.
Junttila-Vitikka kiinnitti kyselyssä huomiota asiaan, joka oli vuosi sitten tammikuussa alkaneen hankkeenkin keskiössä: kiusaaminen.
– Minua pysäytti se, kuinka paljon oli helpotusta siitä, ettei tarvitse mennä kouluun, nimenomaan siihen sosiaaliseen ympäristöön, hän sanoo.
Pandemian vuoksi hanke ei edennyt aivan suunnitellusti, mutta jotakin vuoden aikana päästiin toteuttamaankin. Koulumaailmaan on esimerkiksi pyritty tuomaan lisää työkaluja, jotta koulu olisi kaikille turvallinen paikka kasvaa. Koulujen henkilökuntaa on koulutettu vertaissovitteluun. Oppilaita koulutetaan keväällä, ja vertaissovittelutoiminta on tarkoitus käynnistää huhtikuussa.
– Siinä puututaan pieniinkin konflikteihin niin, että vapaaehtoiset sovittelijat sovittelevat konflikteja vapaaehtoisuuden pohjalta. Vastapuolet ohjataan itse löytämään ratkaisu, Junttila-Vitikka sanoo.
TIETOLAATIKKO