Paikallisuutiset

Viikon luontoääni: Vihattu ja inhottu rotta pysynyt Lapissa kurissa

Jokaisessa isossa pomossa on rotan piirteitä, väitetään kirjassa ”Valtapelit työelämässä”. Hollantilaiskonsultti on sitä mieltä, että yrityksen huippujohtoon on turha pyrkiä, jos luonteesta ei löydy rottaa, oman edun laskelmoijaa ja muiden taitavaa hyväksikäyttäjää.

Rotta, Suomessa kaiken lisäksi lajinimeltään isorotta, on eläinmaailman inhokki, jota eivät voita edes petoeläimet, jotka ovat joskus tappaneet ihmisiä. Mutta on myös ihmisiä, tosin vähemmistönä, jotka pitävät rotasta lemmikkinä.

Eikä tässäkään vielä kaikki. Rotta on vieraslaji, joka on luultavasti 1700-luvulla levinnyt Suomeen muiden muassa laivaliikenteen mukana. Sananlasku ”Rotta jättää uppoavan laivan” antaa tulkinnan mahdollisuuksia moneen suuntaan.

Kaupunkimaiseen ja teolliseen elämänmuotoon menestyksellisesti sopeutunut rotta saa vetoapua niiltä samoilta ihmisiltä, jotka sitä inhoavat ja pelkäävät. Huolimaton jätteenkäsittely on rotalle herkkua.

Lapissa ei ole samanlaista rottaongelmaa kuin etelässä. Rottia on havaittu ja hävitetty Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa, mutta siimahäntä saattaa ilmaantua muillekin paikkakunnille.

Laji.fi-sivustokaan ei pysty antamaan hyvää kuvaa rotan kunnitaisesta esiintymisestä. Ehkä oman pihapiirin ongelmasta ei haluta kertoa.

Retuperällä oleva jätehuolto, ruokahävikki ja kaupunkien viemäriverkosto elättävät rottien armeijaa, jota vastaan käytävä sota tuntuu loputtomalta. Kauhukuva on, että rottavihollinen kurkistaa lastenvaunuista tai vessanpöntöstä.

Mutta rotta osaa myös varoa. Se kantaa geeniperimässään neofobiaa eli uusien asioiden pelkoa. Se pitää rotan hengissä, mutta on ihmiselle usein turmiollisempi.

Markku Paakkinen

Viikon luontoäänen kuulet sunnuntaisin Yleisradiosta kello 6.10. Viikon luontoääni löytyy myös Yle Areenasta.