Paikallisuutiset

Maakuntajohtaja Kittilän kaivosseminaarissa: Keski-Lapin mineraalivaroilla yhä suurempi merkitys Euroopalle

“Vihreä siirtymä ja yhteiskunnan vahva sähköistäminen ovat nostaneet meidän vahvuutemme esille”, Mika Riipi sanoi Levillä torstaina.

– Minun ydinviestini on se, että ei pidä tuudittautua ajelehtimaan ja katsomaan, että kyllä niitä kaivoksia mahdollisesti tulee, että kyllä se hallitus mahdollisesti jotain päättää ja että kyllä siellä komissiossakin varmaan jotain meidän eduksemme tehdään, vaan meidän täytyy olla aktiivisia.

Nämä olivat maakuntajohtaja Mika Riipin terveiset Kittilän Levillä järjestetyssä kaivosseminaarissa torstaina. Suomen Kaivosyrittäjät ry:n isännöimä kolmipäiväinen tilaisuus kokosi viidennentoista kerran yhteen kaivosteollisuusalan ammattilaisia ja alan parissa työskenteleviä.

Riipin mukaan Keski-Lappi on vihreän siirtymän myötä noussut mineraalivarannoiltaan eurooppalaisittain entistä keskeisempään asemaan. Tätä on vielä vauhdittanut Venäjän aloittama sota.

– On tapahtunut valtava hyppy, ja Eurooppa-tasolla on herätty pohjatilanteeseen, jossa geopolitiikan näkökulmasta erityisesti Kiina-riippuvuus on oikeasti hoksittu. Tämä yhdistettynä siihen, että pyritään vahvasti sähköistämään koko yhteiskuntaa, on luonut melkoisen buustin sille, että kriittisten mineraalien merkitys on toista luokkaa kuin edellisinä vuosina. Tämä on iso kuva, ja me Lapissa olemme aivan sen keskustelun ja kehityksen ytimessä, Riipi sanoi.

– Eurooppa-tasolla kun tarkastellaan, keskeinen osa kriittisistä mineraaleista on Fennoskandian alueella, meillä ja Ruotsissa. Meidän roolimme ja mahdollisuutemme koko eurooppalaisen arvoketjun rakentamisessa on aika suuri, jos osaamme tehdä asioita oikein.

Kaivosyrittäjien huolet kiteytti seminaarin avaussanoissa Suomen Kaivosyrittäjien kittiläläinen puheenjohtaja Harri Siitonen. Hän nosti esiin etenkin kesäkuun alussa voimaan tulleen uuden kaivoslain, jonka hän totesi vaikeuttavan malminetsintää entisestään. Jo vuoden 2011 laki lisäsi Siitosen mukaan merkittävästi byrokratiaa ja lupakustannuksia. Lupaprosessi on hänen mukaansa ennustamaton ja valitusherkkä ja siksi kallis.

– Se tarkoittaa sitä, että vain ulkolaisella rahalla pystytään tekemään, hän sanoi.

Siitonen ilmaisi huolensa myös alan osaajapulasta.

– Neljä tai viisi kaivosta on lähiaikoina tarkoitus avata. Olen ihmeissäni, miksi hallitus ei oikeasti puutu tähän.

Minun ydinviestini on se, että ei pidä tuudittautua ajelehtimaan ja katsomaan, että kyllä niitä kaivoksia mahdollisesti tulee, että kyllä se hallitus mahdollisesti jotain päättää ja että kyllä siellä komissiossakin varmaan jotain meidän eduksemme tehdään, vaan meidän täytyy olla aktiivisia. Mika Riipi

Tuoretta kaivoslakia seminaariväelle esitteli kaivosryhmän päällikkö Terho Liikamaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista. Suuri muutos on esimerkiksi se, että kaivosluvan myöntämisen edellytyksenä on voimassa oleva yleis- tai asemakaava. Uutta on myös varausmaksu, ja malminetsintäluvan jatkoajan myöntämisen ehdotkin kiristyivät.

Liikamaa totesi, että uusi laki mullisti entisen lupajärjestelmän, jossa kaivoslupa, ympäristölupa ja kaivosmenettely olivat toisistaan riippumattomia ja etenivät oma-aikaisesti. Nyt prosessit ovat entistä riippuvaisempia toisistaan.

– Ennen malminetsintäyhtiö esimerkiksi pyrki saamaan nopeasti kaivosluvan, jotta kädessä oli jonkinlainen dokumentti, jotta voi lähteä hakemaan rahoitusta ympäristölupa- ja kaavoitusprosesseihin.

Muutos ei Liikamaan mukaan ole merkittävä hyvän mineralisaation kohdalla, mutta epävarmoille hankkeille se voi olla myrkkyä.

– Saattaa olla, että ensimmäinen kairanreikä antaa hyvät viitteet mutta sitten rahat loppuvat eikä voida tutkia pitemmälle. Jos lupajärjestelmä olisi vähän suotuisampi kaivoshankkeille, kenties rahoitusta löytyisi paremmin ja saattaisi löytyä se maailmanluokan esiintymä, hän sanoi.

Kaivosseminaari päättyy perjantaina.

Jos lupajärjestelmä olisi vähän suotuisampi kaivoshankkeille, kenties rahoitusta löytyisi paremmin ja saattaisi löytyä se maailmanluokan esiintymä. Terho Liikamaa