Kulttuuri

Taiteilija Kalervo Palsa olisi täyttänyt tänä vuonna 75 vuotta

Herkkä ja heikko mutta myös voimakas ja tinkimätön

Millainen merkitys taiteilija Kalervo Palsan taiteella ja elämäntarinalla on ihmisille? Miten he ovat sen kokeneet?

Nämä ovat museonjohtaja Anne Koskamon mukaan niitä kysymyksiä, joita Palsan juhlavuonna pohditaan. Palsa olisi 12. maaliskuuta täyttänyt 75 vuotta, ja hänen syntymäpäiväänsä juhlistettiin Palsa Art Cake -tilaisuudella työväentalolla torstaina osana Kittilän kultuuriviikon ohjelmaa.

– Minua on aina kiehtonut Palsan persoonallisuus ja se, että miten hänestä tuli sellainen kuin hän oli. Hän oli yhtäaikaa herkkä ja heikko, mutta myös voimakas, tinkimätön, ehdoton, oman arvonsa tunteva taiteilija, Koskamo sanoi.

Hän totesi, että Palsan lähtökohdat olivat huonot, sillä tämä näki sodanjälkeisessä lapsuudessaan paljon sellaista, mitä lapsen ei pitäisi nähdä tai kokea, mutta vanhemmat myös rakastivat ja kannustivat Palsaa.

– He antoivat hänen lukea, piirtää ja kirjoittaa. Tuohon aikaan saattoi paremmissakin perheissä suhtautuminen olla semmoista, että lukeminen on ajanhukkaa, puhumattakaan taiteen tekemisestä.

Palsasta kasvoi Koskamon mukaan ulkopuolinen tarkkailija, joka teki viiltäviä havaintoja yhteiskunnasta ja ihmisestä.

– Palsa piti kiinni näkemyksistään. Hän olisi päässyt paljon helpommalla, jos hän olisi valinnut kevyemmät aiheet, mutta hän ei halunnut. Maj-Lis Pitkänen on todennut, ettei Palsa ollut mikään marttyyri, vaan hän tietoisesti eli niin kuin eli, Koskamo sanoi.

Esa Ylläsjärvi tunsi aikanaan Palsan. He tutustuivat, kun hän pyysi Palsalta neuvoja öljyvärimaalaamiseen. Juhlassa Ylläsjärvi puhui paitsi Palsan ystävänä myös vapaan sivistystyön lautakunnan puheenjohtajana.

Koskamon tavoin Ylläsjärvi totesi Palsan olleen uskollinen sille, mitä teki. Hän kertoi sanoneensa Palsalle – mitä häpesi nyt – että jos tämä maalaisi esimerkiksi muotokuvia, niillä tienaisi hyvin.

– Hän ei ala huoraamaan, oli ollut Palsan vastaus.

Ylläsjärvi muisteli puheessaan myös Palsan herkkyyttä sekä sitä, miten tähän Kittilässä suhtauduttiin.

– Me kittiläläiset emme hevin menneet Kallen kanssa juttelemaan. Semmoinenkin tapa monesti oli, että mentiin toiselle puolelle tietä, kun Kalle tuli vastaan.

Ylläsjärvi tapasi Palsan viimeisen kerran kesällä 1986, kun asui jo muualla. Palsa kuoli keuhkokuumeeseen 3. lokakuuta 1987 Getsemaneksi nimeämässään kotinsa piharakennuksesssa, jossa maalasi.

Torstain juhlassa julkistettiin kuvanveistäjä Essi Korvan teos Markiisi de Palsa. Se on yksi Palsan juhlavuoden kuudesta nykytaideteoksesta, jotka julkistetaan loppuvuoden aikana ja sijoitetaan esille Kittilään. Korva on käyttänyt teoksen tekemiseen muun muassa kuutta viinipulloa.

– Kun katsotaan Palsan taidetta tai tutustutaan hänen historiaansa, monesti sitä myös katsotaan alkoholinhuuruisen lasin läpi, ja se saattaa vääristää meidän omaa näkemystä. Sen takia halusin piilottaa hänetkin sinne lasin taakse, Korva avasi teostaan.

– Alkoholi voi tehdä suojakilven, se voi rikkoa ja yhdistää ja olla myös inspiraation lähde. Palsa käsitteli myös näitä aiheita teoksissaan.

Esillä työväentalolla oli myös valokuva- ja installaatiotaiteilija Juha Allan Ekholmin ja kuva- mediataiteilija Tuomo Kangasmaan videoteos. Ekholm kertoi Palsan tehneen vaikutuksen häneen jo ennen hänen omaa taiteilijanuraansa. Viisitoista vuotta sitten hän yritti löytää Getsemanen, mutta hänestä tuntui kuin Kittilässä olisi sovittu, ettei Kalervo Palsaa ole ollut olemassakaan. Vuodesta 2016 lähtien Ekholm on työskennellyt aika ajoin Getsemanessa.

Ekholm totesi, että Palsan esimerkit nykytaiteessa ovat sellaisia, että ne kantavat edelleen.

– Usko omaan tekemiseensä ja sen oikeutukseen niin, että voi esittää omat arvonsa maailmalle siitä huolimatta, mitä aikalaiset tai lähellä olevat ihmiset loppujen lopuksi ovat siitä mieltä.

”Palsa piti kiinni näkemyksistään. Hän olisi päässyt paljon helpommalla, jos hän olisi valinnut kevyemmät aiheet, mutta hän ei halunnut.